Show simple item record

dc.contributor.advisorRintala, Harri
dc.contributor.authorWynne-Ellis, Miika
dc.date.accessioned2020-05-13T11:24:25Z
dc.date.available2020-05-13T11:24:25Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68963
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena oli luoda fitnessvalmentajan ammatillisen osaamisen viitekehys, jota voi käyttää valmentajan oman osaamisen arviointiin, sekä koulutuksen kehittämiseen ja valmennusosaamisen objektiiviseen seurantaan. Tutkimuksen toinen keskeinen tavoite oli selvittää viitekehyksen pohjalta luodun kyselytutkimuksen toimivuutta fitnessvalmentajien osaamisen arvioinnissa. Kolmantena tavoitteena oli selvittää millaisena valmentajuus koetaan tällä hetkellä ja millaisia valmentajia fitnessurheilun valmennuskentällä toimii. Tutkimuksen kohdejoukkona toimi Suomen Fitnessurheilu ry:n lisenssin omaavat valmentajat (n=61) ja urheilijat (n=282). Teoreettinen viitekehys luotiin suomalaisen valmennusosaamisen mallin (Hämäläinen 2014) pohjalta, käsittämään fitnessvalmentajien keskeisimmät osaamisalueet. Viitekehyksen pohjalta luotu kyselytutkimus toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena syksyllä 2019. Valmentajien ja urheilijoiden taustoja sekä ilmiötä valmentajuuden taustalla selvitettiin viitekehyksen osaamisalueiden lisäksi avoimilla kysymyksillä. Mittareiden validiteetti ja reliabiliteetti selvitettiin pilottitutkimuksella sekä tilastollisin menetelmin. Teoreettista viitekehystä voidaan käyttää sellaisenaan valmentajan oman osaamisen arviointiin. Kyselytutkimuksen osa-alueet jakaantuivat niin urheilijoilla kuin valmentajillakin neljään faktoriin, ja valmennusosaamisen tasoa tulisikin selvittää jatkossa näiden uusien osa-alueiden avulla. Valmentajat ja urheilijat näyttäisivät omaavan samanlaisen käsityksen siitä, miten valmennusosaaminen toteutuu eri osa-alueilla. Urheilijoiden aineistossa löytyi kolme valmentajaryhmää, joiden osaaminen erosi merkitsevästi toisistaan. Valmentajien aineistossa vastaavaa jakoa ei havaittu. Valmentajaryhmien eroja ei voitu luotettavasti selittää, mutta korkeampi koulutustaso, urheilijan harrastusvuodet ja korkea urheilijan kilpailutaso olivat yhteydessä paremmaksi koettuun osaamiseen. Urheilijoiden aineistosta ilmeni, että korkeakoulutuksen omaavat valmentajat olivat ainoa tilastollisesti eroava ryhmä. Korkeakoulutettujen valmentajien osaaminen koettiin paremmaksi kaikilla muilla osa-alueilla, paitsi valmennuksessa toteutuvan kuulumisen tunteen osalta. Kokonaisuutena valmennusosaaminen on hyvällä tasolla. Tulevaisuuden koulutuksessa tulisi painottaa urheilijan kohtaamisen sekä valmentajan voimavarojen ja itsensä kehittämisen osa-alueita.fi
dc.format.extent119
dc.language.isofi
dc.subject.othervalmentajuus
dc.subject.othervalmennusosaaminen
dc.subject.othervalmennuskoulutus
dc.titleValmentajuus fitnessurheilussa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202005133170
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysofitness-urheilu
dc.subject.ysovalmennus
dc.subject.ysovalmentajat
dc.subject.ysoosaaminen
dc.subject.ysoammattitaito
dc.subject.ysokehittäminen
dc.subject.ysooppiminen


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record