Eri-ikäisten lapualaisten murreasenteista ja -käsityksistä

Abstract

Eteläpohjalaiset ovat yleisesti tunnettuja ylpeydestään omaa murrettaan ja identiteettiään kohtaan. Tämän ja oman henkilökohtaisen siteeni vuoksi halusin lähteä tutkimaan, minkälaisia asenteita eteläpohjalaisilla on omaan murteeseensa nykypäivänä. Tässä maisterintutkielmassa olen tarkastellut eri-ikäisten lapualaisten murreasenteita ja -käsityksiä liittyen Lapualla puhuttavaan murteeseen. Lisäksi olen tarkastellut näiden vastaajien käsityksiä oman puheensa tilanteisesta vaihtelusta. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Minkälaisia asenteita ja käsityksiä eri-ikäisillä lapualaisilla on Lapualla puhuttavaan murteeseen liittyen? 2) Minkälaisia käsityksiä eri-ikäisillä lapualaisilla on puheensa tilanteisesta vaihtelusta? Tutkielmani sijoittuu kielentutkimuksen kentällä kansanlingvistiikaksi (folk linguistics) nimitettyyn kielitieteen alaan, ja tarkemmin kansanlingvistiikan alalajiin kansandialektologiaan (folk dialectology), jonka tutkimuskoh-teina ovat kansalaisten murteita koskevat havainnot (Vaattovaara 2009: 27). Tutkielmani keskeisin käsite on kielellinen asenne (linguistic attitude). Aineistoni koostuu 104:n vastaajan kyselylomakkeeseen antamista vastauksista. Iältään vastaajat ovat 18–72-vuotiaita. Analyysimenetelmänä olen käyttänyt teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tulosteni perusteella eri-ikäiset lapualaiset suhtautuvat omaan murteeseensa hyvin positiivisesti. Tämä tulee esiin varsinkin siinä, että vastaajista 85 % ei häpeä murrettaan, ja 83 % vastaajista ei ole tietoisesti pyrkinyt eroon murrepiirteistä puheessaan. Yleisin tunne, jonka vastaajat liittävät Lapualla puhuttavaan murteeseen, on kotoisuus. Lapualla puhuttavan murteen tunnistetuimpia tuntomerkkejä ovat erilaiset murresanat ja -sanonnat, murteen leveys sekä yleiskielen d:n tilalla esiintyvä r. Vastaajien käsityksien mukaan Lapualla puhuttava murre on leveää pohjalaista murretta, ja sen puhujat ovat rehellisiä ja luottamusta herättäviä ihmisiä. Vanhimmista vastaajista suhteellisesti suurempi osuus mieltää puheensa murteelliseksi eri tilanteissa kuin vastaajat keskimmäisestä tai nuorimmasta ikäryhmästä. Kielenkäytön tilanteiseen vaihteluun vaikuttavat eniten puhetilanne ja puhekumppani. Lapualaisten käsitykset omasta kielimuodosta muuttuvat yleiskielisemmäksi tilanteiden virallistuessa. Ymmärrettävyyden vuoksi kaikki vastaajat eivät käytä murrettaan kaikissa tilanteissa. Tutkielmani perusteella eteläpohjalaiset ovat nykyäänkin hyvin ylpeitä ja iloisia omasta murteestaan. Murteen tulevaisuuskin näyttää valoisalta, sillä nuoret vastaajat asennoituvat murteeseensa pääosin positiivisesti.