Raumalaisnuorten murreasenteista ja murretietoisuudesta
Tekijät
Päivämäärä
2011Pääsyrajoitukset
Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan raumalaisten lukiolaisnuorten murreasenteita ja murretietoisuutta.
Tutkimuksen teoreettinen tausta on kansanlingvistiikassa.
Aineisto tutkimukseen kerättiin kyselylomakkeella Rauman lukion opiskelijoilta lokakuussa 2007.
Kyselylomakkeessa oli 7 avointa kysymystä. Kysymysten avulla haluttiin tietää, mitä murretta tai kielimuotoa
nuoret kokevat käyttävänsä ja mitä heidän vanhempansa nuorten mielestä käyttävät. Lisäksi selvitettiin,
mieltävätkö nuoret Rauman murteen ja Rauman kielen (Rauman giälen) toisistaan poikkeaviksi kielimuodoiksi.
Lomakkeessa pyydettiin nuoria kertomaan, mitä piirrettä he pitävät kotimurteensa tärkeimpänä murrepiirteenä ja
missä he kuulevat tai näkevät sitä käytettävän. Lisäksi tutkittiin, mitä muita suomen murteita raumalaiset
lukiolaisnuoret tuntevat, mitä piirteitä he niistä muistavat ja mikä heitä niissä huvittaa ja mikä ärsyttää. Vastauksia
kertyi todella paljon ja aineistoa jouduttiin rajaamaan. Lopulta tämän tutkimuksen aineistoon kuuluu 136 vastausta,
joista 38 on 16-vuotiailta tytöiltä, 30 16-vuotiailta pojilta, 38 18-vuotiailta tytöiltä ja 30 18-vuotiailta pojilta.
Raumalaisnuoret suhtautuvat positiivisesti omaan kotimurteeseensa. Heillä on suurimmaksi osaksi selkeä
ja vahva näkemys sen tärkeimmistä piirteistä. He pystyvät erottamaan sen muista suomen murteista, jopa
lähiseudun muista murteista. Lisäksi raumalaisnuoret ovat osanneet nimetä hyvin sekä heidän itsensä että
vanhempiensa käyttämän kielimuodon. Kotimurrettaan raumalaisnuoret ovat kuulleet ja nähneet monessa eri
tilanteessa ja paikassa, kuten isovanhempien luona, kaupungilla liikkuessaan tai alueen paikallislehteä lukiessaan.
Raumalaisnuoret mieltävät, että Raumalla on sekä oma murre että kieli. Pääasiassa nuoret kokevat itse
käyttävänsä murretta. Rauman kieltä käyttävät heidän mukaansa vain vanhemmat ihmiset tai murteenharrastajat.
Rauman kieltä on heidän mielestään vaikea ymmärtää paitsi ulkopaikkakuntalaisten myös raumalaisten itsensä.
Muita suomen murteita raumalaisnuoret ovat osanneet nimetä ja luonnehtia hyvin. Parhaiten he ovat
muistaneet Savon, Turun, Tampereen, Oulun ja Porin murteet. Lisäksi he ovat osanneet kertoa, mikä toisissa
murteissa on heidän mielestään hauskaa ja mikä ärsyttävää. Toiset kokevat jonkun tietyn piirteen, esimerkiksi
persoonapronominien mie ja sie, käytön ärsyttäväksi ja toiset hauskaksi.
Raumalaisnuorten asenteet murteita kohtaan ovat positiiviset. Heillä on vahva näkemys murteista ja
riittävä tietotaito niiden kuvailemiseen. Kielitieteen termistön puuttuessa he ovat kuvailleet kielen ilmiöitä
kekseliäästi. Esimerkiksi loppuheittoa he ovat saattaneet kuvailla niin, että sanan lopusta jää kirjaimia pois.
Diftongien avartumista he ovat puolestaan kuvailleet termillä muuttua, esimerkiksi uo muuttu ua:ksi.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29537]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Vetelin lukiolaisnuorten murreasenteista ja murretietoisuudesta
Isomöttönen, Tarja (2008) -
Eri-ikäisten lapualaisten murreasenteista ja -käsityksistä
Jäätteenmäki, Anna (2020)Eteläpohjalaiset ovat yleisesti tunnettuja ylpeydestään omaa murrettaan ja identiteettiään kohtaan. Tämän ja oman henkilökohtaisen siteeni vuoksi halusin lähteä tutkimaan, minkälaisia asenteita eteläpohjalaisilla on omaan ... -
Haapajärvisten murreasenteista
Leipälä, Sanna (2000) -
Suomalaisten murreasenteista
Mielikäinen, Aila; Palander, Marjatta (Suomen kielen seura, 2002)Tässä artikkelissa käsittelemme asennetutkimuksen näkökulmia ja metodeja erityisesti suomen murteisiin kohdistuvien tutkimusten valossa. -
Miks' sielu (6/4 g)
Tuntematon tekijä
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.