Viulupedagogiikan vaiheet : musiikkiesteettisen ajattelun heijastuminen viulunsoitonopetukseen 1750-luvulta 1970-luvulle
The purpose of my study has been to clarify how the teaching of violin playing has changed since the 1750's and what are the general guidelines of the development. I have described the content of violin pedagogy during this period by comparing with each other the major violin schools that were written between 1751 and 1977. I have also looked for reasons for why violin pedagogy has changed over time. The key hypothesis of my study is that musical aesthetic thinking and the general musical taste have had a significant influence on instrument pedagogy, which again has led to changes in its focus. The first part provides the historical background for the study by dealing with the history of violin pedagogy and musical aesthetics. The second part comprises the content analysis of fourteen most significant violin schools and pedagogical works from different historical periods. This part includes both quantitative and qualitative analysis. In the third part the main Iines of the development between violin pedagogy and musical aesthetics are compared, and conclusions are drawn on the common features of violin pedagogy and on the effects of musical aesthetics on violin pedagogy at different periods of time. Both quantitative and qualitative analysis showed that the main topics of violin pedagogy have changed during the time period of my study. The violin pedagogy of the 18th century concentrated on diminution technique and on the rules of using the bow. In the 19th century the pedagogues began to pay more attention to the style and interpretation of music, and gradually the idea of a personal subjective taste was accepted. In the 20th century the teaching of the problems of the bow hand began to gain ground. The musical aesthetic thinking, especially the questions concerning musical taste, style and ideas of the value of music seem to have been reflected in a significant way in violin pedagogy.
...
ISBN
978-951-39-8144-0Asiasanat
Auer, Leopold, Baillot, Pierre, Bériot, Charles-Auguste de, Campagnoli, Bartolomeo, Flesch, Carl, Galamian, Ivan, Geminiani, Francesco, Green, E. A. H. Joachim, Joseph, L'abbé le fils, Moser, Andreas, Mozart, Leopold, Seling, Hugo. Spohr, Louis, Szende, Ottó. historia kasvatushistoria musiikin estetiikka musiikinhistoria musiikki musiikkifilosofia musiikkikasvatus opetus pedagogiikka soitonoppaat soittaminen soittimet viulu Music Violin
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Väitöskirjat [3524]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Koulusoittimia opettajanvalmistukseen : musiikin opetusoppia Helsingin opettajakorkeakoulussa lukuvuonna 1963-1964
Kuosmanen, Annika (2012)Laulunopetus oli keskeinen oppiaine kansakoulussa koko sen toiminnan ajan. 1950-luvun lopulla oppiaine alkoi hitaasti muuttua musiikinopetuksen suuntaan Orff-soittimiston tullessa osaksi opetusta. Tutkielman tarkoitus on ... -
Ukulelesta kitaraan ja takaisin : ukulele ja kitara koulun musiikinopetuksessa
Kortelainen, Eevi (2019)Ukulelesta on tullut viime aikoina trendisoitin ja se innostaa monia soittoon ja soittimia voi jopa lainata kirjastosta. Kitara puolestaan on yksi populaarimusiikin käytetyimmistä soittimista ja houkuttelee monia aloittamaan ... -
Beatlesin musiikin hyödyntäminen musiikinopetuksessa
Hoffman, Veikko (2022)Tämä kandidaatintutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa tarkastelen The Beatles –yhtyeen musiikin hyödyntämismahdollisuuksia koulumaailmassa. Tarkastelen yhtyeen historiaa ja historiallista vaikutusta rinnastettuna peruskoulun ... -
Musiikin historian opettaminen Hyvinkään peruskoulujen alaluokilla
Mönkkönen, Konsta (2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ja millä menetelmillä musiikinhistoriaa opetetaan peruskoulun alaluokilla. Tutkimuksessani hain vastausta kahteen kysymykseen: (i) Millaista on länsimaisen taidemusiikin ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.