Työkykyä liikkeellä : tutkimus liikuntatottumusten vaikutuksista koettuun työkykyyn

Abstract

Työhyvinvoinnin ja työkykyisyyden merkitys on korostunut yhteiskunnassa globaalisti. Tähän on vaikuttanut esimerkiksi Suomessa tapahtuva väestön ikärakenteen muutos, työhön kohdistuneiden erityyppisten vaatimusten lisääntyminen sekä inhimillisen pääoman merkityksen korostuminen työelämässä. Työkyky on avainasemassa tavoiteltaessa hyvinvoivia ja tuottavia työntekijöitä.

Henkilöstöhallinnolle tyypilliset työkyvyn seurantakeinot liittyvät usein sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuslaskentaan. Liikunnalla on havaittu olevan ennaltaehkäiseviä vaikutuksia useisiin sairauksiin. Lisäksi liikuntaa voidaan käyttää myös hoitomuotona tai oireiden lievittämisen keinona. Kaiken kaikkiaan liikunnalla on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin.

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, onko liikuntatottumuksilla vaikutusta työntekijöiden koettuun työkykyyn. Lisäksi tutkitaan, kuinka tärkeäksi liikunta koetaan työkyvyn edistämisessä. Tutkimuskohteena toimii Jyväskylän kaupungin henkilöstö.

Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan työhyvinvointia, työkykyä ja aihepiiriin liittyvää lainsäädäntöä. Lisäksi tutkielmassa esitellään liikunnan harrastamista työikäisen väestön elämässä liikuntasuhde -käsitteen avulla. Aiheessa syvennytään selvittämään liikunnan merkitystä suomalaisissa työyhteisöissä, liikuntamotivaation merkitystä ja liikunnan vaikutuksia hyvinvointiin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan työpaikkaliikuntaa sekä liikunnan harrastamisen tukimuotoja suomalaisissa työyhteisöissä.

Liikunnan harrastaminen oli yhteydessä parempaan työkykyyn. Liikunta koettiin pääosin erittäin tärkeäksi tai tärkeäksi tekijäksi työkyvyn edistämisessä kaikissa vastaajaluokissa. Lisäksi kaupungin yksiköiden kesken oli havaittavissa eroavaisuuksia liikuntamyönteisen ilmapiirin kokemisen suhteen. Työn fyysinen kuormitus tai työn raskaus eivät olleet yhteydessä koettuun työkykyyn.