Liikunnanopettajien ja liikunnanopettajaksi opiskelevien arviointikriteerien painotukset liikunnanopetuksessa, sekä fyysinen suorituskyky arviointikriteerinä.

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, tapahtuuko tämänhetkinen liikunnanopetuksen arviointi yhdenmukaisesti ja tasa-arvoisesti eri opettajien välillä. Aikaisemman opetussuunnitelman aikaan haasteena oli etenkin fyysisen suorituskyvyn arviointi, sillä eri opettajat eivät käyttäneet sitä arvioinnissa yhdenmukaisesti. Tutkimuskysymykset siis olivat 1. Eroavatko liikunnanopetuksen arviointikriteerit opettajien ja liikunnanopettajaksi opiskelevien kesken, sekä ovatko sukupuoli, opetettava luokka-aste tai työkokemus yhteydessä arviointiin? 2. Eroaako eri työkokemuksen omaavat mielipiteiltään fyysisen suorituskyvyn sisällyttämisestä arviointiin? Lisäksi fyysinen suorituskyky oli tämän tutkimuksen keskiössä, koska uuden opetussuunnitelman yhtenä merkittävimmistä muutoksista toimi kuntotekijöiden tason poistuminen arvioinnin keskuudesta.

Tutkimusjoukkona toimi liikunnanopettajaksi opiskelevat ja tällä hetkellä työskentelevät liikunnanopettajat. Yhteensä vastaajia oli 135, joista 57 oli miehiä ja 78 naisia. Liikunnanopettajaksi opiskelevia heistä oli yhteensä 52. Vastaajat saivat opettaa mitä luokka-astetta tahansa, kunhan he toimivat työssään numeroarvioinnin parissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin avoimen kyselylinkin avulla Facebook ja WhatsApp ryhmien välityksellä. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja aineiston keruu tapahtui kuuden kuukauden aikavälillä avoimen kyselylinkin avulla. Kyselyn luomiseen käytettiin Webropol-ohjelmaa, jonka jälkeen tulokset vietiin SPSS- ohjelmaan analysoitavaksi. Analysoin aineistoni SPSS- ohjelmalla käyttäen yksisuuntaista varianssianalyysiä ja parivertailutestejä ryhmien välille. Testasin myös varianssien yhtäsuuruutta ja sen perusteella valitsin parivertailutestiin sopivan testin Tukeyn ja Tamhanen testien välillä.

Tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi ainoastaan eri työkokemuksen omaavissa ryhmissä. Havainnot olivat pitkälti samassa linjassa läpi tutkimuksen, jossa liikunnanopettajaksi opiskelevat tai vähän työkokemusta omaavat liikunnanopettajat erosivat tilastollisesti merkittävästi pitkään yli 14 vuotta työskennelleistä liikunnanopettajista. Pitkään työskennelleet opettajat painottivat tilastollisesti merkitsevästi enemmän fyysistä suorituskykyä ja vähemmän itsearviointia arviointikäytänteissään. Myös fyysisen suorituskyvyn ja kuntotestien tulokset olivat pitkään työskennelleiden mielipiteissä painotetumpia asioita ottaa osaksi arviointia verrattuna opiskelijoihin tai vähän työskennelleihin opettajiin. Lisäksi sukupuolten tai luokka-asteiden välillä ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja arvioinnissa tai mielipiteissä. Huomionarvoista on myös se, että suurin osa vastaajista käytti käyttäytymistä, fyysistä suorituskykyä ja itsearviointia arviointiperusteina, vaikka uuden opetussuunnitelman mukaan niitä ei tulisi käyttää arvioinnissa.

Tutkimustuloksista voidaan siis mahdollisesti ajatella, että uusien opetussuunnitelmien tuominen käytäntöön ei välttämättä tapahdu kokonaisvaltaisesti kaikkien opettajien taholla, ainakaan arvioinnin näkökulmasta katsottuna. Esimerkiksi entistäkin selkeämmät ohjeistukset ja koulutukset arviointiin liittyen voivat olla tarpeellisia yhdenmukaisen arvioinnin toteutumisen kannalta. Toisaalta taas voidaan pohtia, tulisiko uutta opetussuunnitelmaa tarkastella kriittisesti uudestaan tai kouluttaa opettajia uudestaan, jos arvioinnin linjat eivät toteudu yhdenmukaisesti eri opettajien kesken.

The aim of this study was to find out whether the current evaluation of physical education is happening in a uniform and equitable manner, between different teachers. At the time of the previous curriculum, the evaluation was a challenge, especially from the point of view of physical performance as teachers were not using this criteria uniformly in their evaluation. Therefore the research questions were the following: 1. Do the criteria for assessing physical education differ between teachers and students studying physical education, and are gender, work experience, and thought grade of the participants connected to assessment? 2. Do people with different work experience think differently about the inclusion of physical performance in the assessment. Physical performance was at the heart of this study because one of the major changes in the new curriculum was the removal of the level of fitness factors from the assessment.

The research group consists of students who are studying physical education and physical education teachers who are working at the moment. The total number of respondents was 135, of which 57 were men and 78 were women. 52 of the respontents were physical education students. Respondents were allowed to teach at any grade level as long as they were working on numerical assessment. The research data was collected through an open questionnaire link via Facebook and WhatsApp groups. The survey was conducted as a quantitative research and the data was collected through an open questionnaire link over a six-month period. The questionnaire was created by using Webropol and after the data collection period the results were exported to SPSS for analysis. The data was analyzed with Spss- program and by using the methods of one-way analysis of variance and pairwise comparisons between groups. The equality of the variances was also tested and based on its results the appropriate test for pairing between the Tukey`s and Tamhanen tests were chosen.

Statistically significant differences were found only between groups with different work experience. The findings were largely in line with the results of a study in which statistically significant differences were found between those who had no work experience or little physical education experience from those who had worked for more than 14 years. Experienced teachers had a statistically significant emphasis on physical performance and they put less emphasis on self-evaluation in their assessment practices. Also, the results of physical performance and fitness tests were more desirable in the opinions of those who had worked for a long time, compared to students or teachers who had less work experience. Statistically significant difference were not detected between respondents, when sex or the taught grade were used as background factors. What was also noteworthy is that most of the respondents were using behavior, physical performance and self- evaluation as an evaluation critearias, even though according to the new curriculum they should not be used in the evaluation.

Based on the results of this research it comes out that the evaluation of physical education is still not uniform between teachers. Therefore, the instructions of the new curriculum seems to fail at ensuring an equal assessment. Consequently, clearer guidance and training of teachers on evaluation as well as a critical rereview of the instructions of the new curriculum may be necessary in order to ensure consistent evaluation of students.