"Voin kertoa miten paljon ärsyttää ruokaohjelmat" : ulkopuolisuus Nälkä-kirjoituskilpailun teksteissä

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan pienituloisten kokemaa ulkopuolisuutta ruokaa koskevassa keskustelussa. Ruokavalintojen merkitys on kasvanut yhteiskunnassa ja ruoka on politisoitunut uudella tavalla. Ruokavalintojen kautta voidaan rakentaa identiteettiä, osallistua ja vaikuttaa. Tutkielmassa tutkitaan kirjoituskilpailuaineiston pohjalta, millaista ulkopuolisuutta pienituloiset kokevat ruokakeskustelussa. Aineistona on vuonna 2018 Minun on nälkä -kirjoituskilpailuun lähetetyt teksti. Tutkielma liittyy sosiaalityön keskusteluun nälästä ja ruoka-avun käyttäjistä ja kuvaa myös rajapintaa huono-osaisuuden ja keskiluokkaisen elämäntavan välillä ruokadiskurssissa. Aluksi esitellään ruoan sosiaaliseen merkitykseen liittyvää tutkimusta. Teoriaosio tarkastelee köyhyyden ja kulutuksen suhdetta Pierre Bourdieun, Zygmunt Baumanin, Ulrich Beckin, Anthony Giddensin ja Beverley Skeggsin ajattelussa. Näiden teemojen kautta tarkastellaan Yhteisvastuukeräyksen ja Ilta-Sanomien järjestämään nälkäaiheiseen kirjoituskilpailuun lähetettyjä tekstejä identiteetin, ulkopuolisuuden ja elämätilanteeseen asennoitumisen strategioiden kautta. Tutkimustuloksena esitän, että vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa on trendinä ruokailun yksilöllistyminen, eivät köyhiksi itseänsä kokevatluo itselleen ruokaan liittyvää identiteettiä Baumanin ja Giddensin ajattelun tarkoittamalla tavalla. Tämä tukee Skeggsin näkemystä, että identiteetti on epätasa-arvoinen resurssi ja käsite liittyy keskiluokan normalisointiin. Kirjoittajat kokivat ulkopuolisuutta ruokasuhteessaankoskien kunnollisen elämän vaatimuksia, keskiluokkaistakulutusta sekä sosiaalisia tilanteita. Kirjoituksissa ilmeni myös neljä strategiaa asemoida itsensä köyhyystilanteeseen: pyrkiminen kunnollisuuteen eli kamppailu keskiluokkaiseen elämäntapaan pääsemiseksi tai siellä pysymiseksi; omasta nokkeluudesta tyydytyksen hakeminen; alistuminen sekä poliittinen vastustus. Tutkielma tuottaa tietoa yhteiskunnallisesti tärkeästä aiheesta, pienituloisten kokemuksista ulkopuolisuudesta liittyen ruokaan ja ruoan ympärille rakentuvaan diskurssiin. Se luo myös jatkumoa nälkäkirjoituksiin, jotka kerättiin Stakesin ja sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusta vartenlamavuonna 1994, kun ruoka-avun tarpeen oletettiin olevan tilapäinen ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkielma tuo taustaa myös taloussosiaalityöhön, jossa tarkoituksena on vahvistaa asiakkaan taloudellista toimintakykyä.