Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorJunttila, Juha
dc.contributor.advisorPekkarinen, Jukka
dc.contributor.authorTuomisto, Juuso
dc.date.accessioned2020-03-16T06:28:50Z
dc.date.available2020-03-16T06:28:50Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68157
dc.description.abstractTutkielman tavoitteena on selvittää, miten muista maista liikkeelle lähteneet taloudelliset sokit vaikuttavat Suomen BKT:n ja viennin kehitykseen, ja eroaako tämä kehitys vertailumaiden vastaavasta. Selvitystyö perustuu aiempaan kirjallisuuteen, sekä tutkielmassa luotuihin VAR-malleihin, joiden avulla tutkittavien maiden taloudellisia suhteita pyritään selvittämään. Saatuihin tulok-siin pohjautuen tarkoituksena on myös arvioida Suomen asemaa Euroopan rahaliiton jäsenenä. Tutkielmassa havaittiin, että epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuus nähtiin Suomessa korkeana, kun se liittyi osaksi euroaluetta vuonna 1999. Riski myös realisoitui vuonna 2008, kun elektroniikkateollisuuden supistuminen johti muista maista poikkeavaan suhdanteeseen. VAR-malleihin perustuvan analyysin pohjalta voidaankin todeta, että Suomen talous reagoi vertailumaita voimakkaammin Yhdysvalloista liikkeelle lähteneeseen taloudelliseen sokkiin. Yhdysvaltojen viimeaikaisesta talouspolitiikasta johtuen tämä nähdään tutkielmassa mahdollisena epäsymmetrian lähteenä Suomen ja euroalueen välillä. Sen sijaan muutoksilla Venäjän taloudellisissa muuttujissa ei näytä olevan vaikutusta Suomen BKT:n tai viennin kehitykseen. Tulos ei puolla väitettä, jonka mukaan Venäjän talouden suhdanteet saattaisivat aiheuttaa epäsymmetriaa Suomen ja euroalueen suhdanteiden välille. Huomioitavaa on myös se, että Suomen BKT reagoi tilastollisesti merkitsevästi euroalueen bruttokansantuotteeseen kohdistettuun sokkiin. Tulos poikkeaa aiemmista tutkimustuloksista, joiden mukaan EMU-alueelta liikkeelle lähteneillä talouden häiriöillä ei ole ollut vaikutusta Suomen BKT:n vaihteluun.fi
dc.format.extent106
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherepäsymmetrinen häiriö
dc.subject.otheroptimivaluutta-alue
dc.subject.othersuhdanne
dc.subject.othervektoriautoregressio
dc.titleSuomi osana Euroopan rahaliittoa : suhdannesyklin samankaltaistuminen ja epäsymmetristen suhdannehäiriöiden mahdollisuus
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202003162404
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTaloustiedefi
dc.contributor.oppiaineEconomicsen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi2041
dc.subject.ysobruttokansantuote
dc.subject.ysovienti
dc.subject.ysosuhdannevaihtelut
dc.subject.ysoeuroalue
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot