Suomi osana Euroopan rahaliittoa : suhdannesyklin samankaltaistuminen ja epäsymmetristen suhdannehäiriöiden mahdollisuus

Abstract

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten muista maista liikkeelle lähteneet taloudelliset sokit vaikuttavat Suomen BKT:n ja viennin kehitykseen, ja eroaako tämä kehitys vertailumaiden vastaavasta. Selvitystyö perustuu aiempaan kirjallisuuteen, sekä tutkielmassa luotuihin VAR-malleihin, joiden avulla tutkittavien maiden taloudellisia suhteita pyritään selvittämään. Saatuihin tulok-siin pohjautuen tarkoituksena on myös arvioida Suomen asemaa Euroopan rahaliiton jäsenenä. Tutkielmassa havaittiin, että epäsymmetristen häiriöiden mahdollisuus nähtiin Suomessa korkeana, kun se liittyi osaksi euroaluetta vuonna 1999. Riski myös realisoitui vuonna 2008, kun elektroniikkateollisuuden supistuminen johti muista maista poikkeavaan suhdanteeseen. VAR-malleihin perustuvan analyysin pohjalta voidaankin todeta, että Suomen talous reagoi vertailumaita voimakkaammin Yhdysvalloista liikkeelle lähteneeseen taloudelliseen sokkiin. Yhdysvaltojen viimeaikaisesta talouspolitiikasta johtuen tämä nähdään tutkielmassa mahdollisena epäsymmetrian lähteenä Suomen ja euroalueen välillä. Sen sijaan muutoksilla Venäjän taloudellisissa muuttujissa ei näytä olevan vaikutusta Suomen BKT:n tai viennin kehitykseen. Tulos ei puolla väitettä, jonka mukaan Venäjän talouden suhdanteet saattaisivat aiheuttaa epäsymmetriaa Suomen ja euroalueen suhdanteiden välille. Huomioitavaa on myös se, että Suomen BKT reagoi tilastollisesti merkitsevästi euroalueen bruttokansantuotteeseen kohdistettuun sokkiin. Tulos poikkeaa aiemmista tutkimustuloksista, joiden mukaan EMU-alueelta liikkeelle lähteneillä talouden häiriöillä ei ole ollut vaikutusta Suomen BKT:n vaihteluun.