Vesiviisaan bio- ja kiertotalouden kannusteet

Abstract

Tämän selvityksen lähtökohtana oli arvioida niitä ohjauskeinoja, joilla vauhditetaan runsaiden vesivarojen Suomen kehittymistä edelläkävijäksi vesiviisaassa bio- ja kiertotaloudessa. Tämän loppuraportin ensimmäisessä osiossa tarkastelemme vedenkäytön nykytilaa Suomessa ja vertaamme sitä Tanskan ja Alankomaiden vastaaviin lukuihin. Vesitehokkuus oli noin kahdella kolmasosalla vertailun runsaasta 60 toimialasta Suomessa Tanskaa heikompi. Toisessa osiossa selvitimme haastatteluiden avulla eri toimijoiden näkemyksiä vesiviisaan bio- ja kiertotalouden valtavirtaistumisen ajureihin, esteisiin, mahdollisuuksiin ja ohjauskeinovaihtoehtoihin. Tärkeinä tekijöinä esille nousivat vesiin ja veden käyttöön liittyvät imagokysymykset, kiertotalouden sääntely-ympäristöön liittyvät epävarmuudet ja tarve erityyppisten ohjauskeinojen rinnakkaiselle käytölle. Kolmas osio keskittyy taloudellisiin ohjauskeinoihin. Perustelluimmiksi, jatkovalmistelun ansaitseviksi taloudellisiksi ohjauskeinoiksi esitämme vedenottoon ja/tai jätevesipäästöihin kohdistuvaa veroa, uusiomateriaaleja suosivaa kierrätysveroa ja näiden rinnalle julkisen vallan panostuksia informaatio-ohjaukseen ja vesiviisaan kiertotalouden T&K&I-toimintaan. Neljännessä osiossa tarkastelemme vesiviisaan bio- ja kiertotalouden rahoitusratkaisujen nykytilaa ja kehitystarpeita. Yksityisten sijoittajien kiinnostusta sijoittaa ympäristöystävällisiin hankkeisiin olisi syytä hyödyntää. Erityisesti yksityistä ja julkista pääomaa yhdistävien blended finance -mallien soveltuvuutta Suomeen tulisi selvittää tarkemmin.

The starting point of this study was to assess the potential actions of the public power that would pave the way for Finland to become a leading country in terms of water-smart circular economy. In the first section of this final report we examine the current status of water use and its efficiency in Finland and make quantitative comparisons to Denmark and the Netherlands. For two thirds of the roughly 60 industries compared, water use efficiency was lower in Finland compared to Denmark. Second section is devoted to the interviews of the different actors to shed light to their views on the drivers, hinders, potentials and policy instruments related to water-smart bio- and circular economy. Issues related to the image, uncertainties in legislation and its evolution, and the need for the concomitant use of different policy instruments were highlighted in the interviews. Economic instruments are in focus in the third section. We conclude that water abstraction tax and/or wastewater tax together with taxation favoring secondary materials are the most promising candidates in the Finnish context and merit detailed, further attention. These should be supplemented with education and information and public investments in R&D&I activities. Finally, we also examined the current status and development needs of financing tools in Finland. The applicability of blended financing instruments to the Finnish context deserve additional clarification.