Työelämän laaturyhmiä Suomessa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelen sitä, millaiset ovat työolot suomalaisessa työelämässä ja millaisia ryhmiä työssäkäyvistä muodostuu sen mukaan, mitä ominaisuuksia heidän työllään on työelämän laadun näkökulmasta. Luonteeltaan kvantitatiivisen tutkielman aineistona toimii työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain keräämä Työolobarometri -aineisto vuodelta 2015. Kyselyaineistoon vastasi 1741 vastaajaa.

Työelämän laatua on aiemmassa aiheen parissa tehdyssä tutkimuksessa kuvattu useista mitattavissa olevista ulottuvuuksista koostuvaksi ilmiöksi. Näitä ulottuvuuksia mittaamalla muodostuu eräänlainen profiili, jota tarkastelemalla saadaan tietoa työelämän laadun vahvuuksista ja heikkouksista. Mukaan luettavat ulottuvuudet ovat vaihdelleet tutkimuksesta toiseen. Tässä tutkimuksessa mitataan kuutta perustellusti työelämän laatuun kuuluvaa ulottuvuutta, joita ovat: osaaminen ja kehittymismahdollisuudet työssä, vaikutusmahdollisuudet työssä, työn kuormittavuus, työn epävarmuus, työn ja vapaaajan yhteensovittaminen sekä työpaikan sosiaaliset suhteet.

Aineiston vastausten perusteella kuudesta mainitusta ulottuvuudesta muodostetun profiilin mukaan suomalaisessa työelämässä laadullisesti parhaalla tolalla ovat työntekijöiden osaaminen ja kehittymismahdollisuudet, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen mahdollisuudet sekä työpaikan sosiaaliset suhteet. Heikoimpia alueita ovat työn kuormittavuus, vaikutusmahdollisuudet työhön sekä työn epävarmuus.

Tutkielman pääasiallisena menetelmänä olen käyttänyt ryhmittelyanalyysiä, joka etsii aineistosta vastaajien ryhmiä, jotka eroavat toisistaan mahdollisimman paljon annettujen muuttujien suhteen. Analyysin avulla erotin aineistosta viisi toisistaan poikkeavaa mutta sisäisesti mahdollisimman yhtenäistä ryhmää. Näissä ryhmissä erottuvat yhä selvemmin koko aineistossa havaitut vaihtelut. Tarkastelu ryhmittäin osoittaa, että on olemassa suuria työssäkäyvien ryhmiä, jotka eivät kärsi mistään työelämän laadullisista heikkouksista, sekä ryhmiä, jotka kärsivät vain fyysisen tai henkisen kuormituksen ongelmista, mutta eivät muista. Lisäksi on kaksi ryhmää, joiden työn laatu oli useilla mittareilla muita heikompaa, mutta erityisen heikkoa työn epävarmuuden suhteen tai työn kuormittavuuden suhteen.