Vanhempien emotionaalisen tuen yhteys nuorten fyysiseen pätevyyteen ja fyysiseen aktiivisuuteen, WHO-Koululaistutkimus

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuoren fyysiseen aktiivisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuksessa tarkasteltiin koetun fyysisen pätevyyden yhteyttä kokonaisliikunta-aktiivisuuteen ja liikunnan harrastamiseen. Lisäksi tarkasteltiin vanhemmilta saadun emotionaalisen tuen yhteyttä koettuun fyysiseen pätevyyteen, kokonaisliikunta-aktiivisuuteen sekä liikunnan harrastamiseen. Fyysinen pätevyys tarkoittaa arviota motorisista taidoista sekä kunnosta. Fyysinen pätevyys on positiivisesti yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen. Aineistona käytettiin suomalaista WHO-Koululaistutkimuksen puhdistettua aineistoa vuodelta 2010 (n = 6723). WHO-Koululaistutkimuksen tarkoituksena on kerätä kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa nuorten terveyskäyttäytymisestä neljän vuoden välein. Kyselyyn vastasivat viides-, seitsemäs- sekä yhdeksäsluokkalaiset anonyymisti opettajan valvonnassa koulupäivän aikana. Analyysi menetelminä käytettiin Spearmanin korrelaatio kerrointa, Kruskall-Wallis testiä, ristiintaulukointia sekä ManWhitney U-testiä. Koettu fyysinen pätevyys oli yhteydessä kokonaisliikunta-aktiivisuuteen (r = .363, p<.001) sekä liikunnan harrastamiseen ( r =.428 p < .001). Yhteys vahvistui iän myötä, mutta harvemmat pitivät koettua fyysistä pätevyyttä erittäin hyvänä tai hyvänä. Äidin emotionaalinen tuki oli yhteydessä tyttöjen (r = .125, p <. 001) ja poikien (r =.047, p = .037) koettuun fyysisen pätevyyden tunteeseen, tyttöjen kokonaisliikunta-aktiivisuuteen (r = .055, p = .011) sekä tyttöjen liikunnan harrastamiseen (r = .076 p <. 001). Isän emotionaalinen tuki oli yhteydessä tyttöjen (r = .184, p < .001) ja poikien (r =.064, p = .005) koettuun fyysiseen pätevyyteen, tyttöjen kokonaisliikunta-aktiivisuuteen (r = .082, p < .001), sekä tyttöjen (r = .106, p < .001) ja 7.luokkalaisten poikien (r =.064, p = .006) liikunnan harrastamiseen. Vähän tai ei lainkaan emotionaalista tukea kokevien nuorten määrät olivat erittäin pieniä. Vanhempien emotionaalisella tuella oli yhteyttä nuorten koettuun fyysiseen pätevyyteen, mutta ei juurikaan kokonaisliikunta-aktiivisuuteen. Etenkin isän tuki oli vahvasti yhteydessä tyttöjen koettuun fyysiseen pätevyyteen ja kokonaisliikunta-aktiivisuuteen. Vaikka äidin tuella ei olut yhtä vahvaa yhteyttä kuin isän tuella, tukea saaneet nuoret kokivat fyysisen pätevyytensä paremmaksi ja harrastivat enemmän liikuntaa. Vanhempien tuella oli huomattavasti pienempi yhteys poikien koettuun fyysiseen pätevyyteen ja liikunnan harrastamiseen. Nuorten terveyden edistämisen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää millaisia yhteyksiä ja merkityksiä vanhempien emotonaalisen tuella on nuoren fyysisen pätevyyden kokemukseen.

The purpose of this study was to find determinants of adolescents' physical activity. The focus was on finding the relationship between physical competence, moderate to vigorous physical activity (MVPA), and sports. Another focus was on the relationship between parents' emotional support and physical competence, MVPA, and sports. The Finnish cleaned data of the Health Behavior of School-aged Children (HBSC) study from 2010 was used in this study (n = 6723). HBSC is a multinational study of adolescent’s health behavior. Data is collected every four-year. Spearman correlation, Kruskall-Wallis test, crosstabulation, and ManWhitney U-test were used to analyze data. Physical competence associated statistically with MVPA (r = .363, p<.001) and sports ( r =.428 p < .001). The association got stronger from 5th to 9th grade, but at the same time estimate from physical competence got weaker. Mother’s emotional support associated significantly with girls’ (r = .125, p <. 001) and boys’ (r =.047, p = .037) physical competence, girls’ MVPA (r = .055, p = .011) and girls’ sports (r = .076 p <. 001). Father’s emotional support associated significantly with girls’ (r = .184, p < .001) and boys’ (r =.064, p = .005), physical competence, girls MVPA (r = .082, p < .001), and girls (r = .106, p < .001) and seventh grade boys’ (r =.064, p = .006) sports. There were very little adolescents who reported a little or not at all emotional support. Parents' emotional support had a strong statistical association with physical competence but the relationship was weaker to MVPA. Especially father’s emotional support to girls' physical competence and sports was strong. The adolescents who felt that they got support from their parents had better physical competence and did more sports. Parents' support was significantly smaller for boys than girls. From the viewpoint of health promotion is important to understand better the relationship and meaning of the parents' emotional support for adolescent’s physical competence.