Liikunnanopettajaksi opiskelevien koettu tunne- ja vuorovaikutusosaaminen

Abstract

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää liikunnanopettajaksi opiskelevien kokemaa pätevyyttä tunne- ja vuorovaikutusosaamisessa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, esiintyykö liikunnanopettajakoulutuksen juuri aloittaneiden 1. vuosikurssin opiskelijoiden sekä liikunnanopettajakoulutusta päättävien päättöharjoittelijoiden välillä eroavaisuuksia tunne- ja vuorovaikutusosaamisen koetussa pätevyydessä. Lisäksi tutkielman tavoitteena oli selvittää, esiintyykö tutkimusryhmien välillä ja ryhmien sisällä sukupuolieroja tunne- ja vuorovaikutusosaamisessa sekä missä tunne- ja vuorovaikutustaidoissa liikunnanopettajaksi opiskelevat kokivat kehittyneensä opintojen aikana. Tutkimusaineiston keräsimme Webropol- ohjelmiston sähköisellä kyselylomakkeella joulukuun 2018 sekä tammikuun 2019 välisenä aikana. Tutkimuksen kohdejoukko muodostui Jyväskylän yliopiston liikunnanopettajaksi opiskelevista 1. vuosikurssin opiskelijoista sekä päättöharjoittelijoista (N=85), joista 52 oli 1. vuosikurssin opiskelijoita ja 33 päättöharjoittelijoita. Tutkimusjoukosta 44 oli miehiä ja 41 naisia. Aineistonkeruu toteutettiin yhteistyössä liikunnanopettajakoulutukseen sisältyvien tunne- ja vuorovaikutusosaamiseen keskittyvien kurssien kanssa, joiden tapaamisten puitteissa tutkimuksen aineisto kerättiin. Tutkimus toteutettiin sekä määrällisillä tutkimusotteilla että laadullisilla tutkimusmenetelmillä. Määrällisesti analysoimme aineistoa t-testeillä ja laadullisen aineiston analyysimenetelmä oli sisällönanalyysi. Ryhmien välisissä vertailuissa ilmeni, että päättöharjoittelijat kokivat 1. vuosikurssin opiskelijoita paremmiksi tunne- ja vuorovaikutusosaamisensa. Sukupuolten välisessä vertailussa ei sen sijaan esiintynyt tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä, eikä myöskään ryhmien sisällä. Laadullinen menetelmä paljasti, että opiskelijat kokivat kehittyneensä tunne- ja vuorovaikutusosaamisessa liikunnanopettajakoulutuksen tunne- ja vuorovaikutustaitoja käsittävien kurssien myötä, ja että he kokivat koulutuksen hyödylliseksi. Keskeisimmäksi osaksi kehitystä nousi esille kehittyminen etenkin vuorovaikutustaidoissa, jossa kuuntelun taidot sekä ongelmanratkaisutaidot olivat kehittyneet selkeimmin. Tutkimuksemme perusteella liikunnanopettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutusosaamisessa oli havaittavissa tilastollisesti merkitsevä ero päättöharjoittelijoiden sekä 1. vuosikurssin opiskelijoiden välillä, jonka myötä tunne- ja vuorovaikutustaitoja keskittyvän koulutuksen voidaan nähdä olevan opiskelijoiden osaamista edistävää. Tämän vuoksi tunne- ja vuorovaikutustaitoja sisältävät kurssisisällöt tulisi jatkossakin sisällyttää keskeiseksi osaksi liikunnanopettajakoulutusta.

The purpose of this study was to find out the physical education teacher students’ experiences of competence in the emotional and social interaction skills. The aim of this study was to examine if there was a difference between the first year physical education teacher students and the soon graduating fifth year physical education teacher students in the experiences of competence in the emotional and social interaction skills. In addition, the aim of the study was to examine whether there were gender differences between the research groups and on the other hand find out which emotional and interaction skills developed during the PE teacher education. The research data was gathered through Webropol- software’s electric questionnaire between December 2018 and January 2019. The participants of the study were formed from the first and fifth year PE teacher students who studied in the University of Jyväskylä. The study included 85 participants, of which 52 were 1st year students and 33 last year (often fifth) year students. In addition, of the research group, 44 were men and 41 were women. The data gathering was carried out in cooperation with the content of the PE teacher education courses, which concentrated on the emotional and social interaction skills. Hence, the data of the research was gathered during the meetings of these courses. The study was carried out using both quantitative and qualitative research procedures. From the comparison of the groups can be noted that the last year students experienced to be more competent than the first year students in the emotional and social interaction skills. On the contrast, there were no statistically significant differences between the sexes, nor within the groups. The qualitative procedure revealed that, the students experienced development in their emotional and social interaction skills through these courses. Furthermore, the students experienced their education as useful. The main part of the development was seen in communication skills, of which listening and problem-solving skills were developed the most. Based on this study to PE teacher students, there was a statistically significant difference between the first year students and last year students in their emotional and social interaction skills and therefore the education of the emotional and social interaction skills can be seen to improve students competence in these skills. For this reason, the emotional and social interaction skills should be maintained as key contents of the education for the PE teacher students also in the future.