In music therapy, where music is the principal medium of both expression and
communication, the use of an appropriate musical analysis method for clinical
material is of key importance. An effective approach to music analysis allows
accurate assessment of the current state of a client, and adjustment of clinical
methods in order to optimise treatment. There are currently a number of analysis
methods available, but very little guidance regarding factors that are important
in the selection of a specific method for a specific case. This dissertation explores
common music analysis methods that are used in music therapy clinical work
and research. The goals are 1) to establish how the use of various music analysis
methods and the results they provide compare to each other, 2) to explore the
factors influencing music therapists' choice, use, and opinion of music analysis
in music therapy and 3) to explore computational music analysis in the assessment
of depression. This dissertation is bas
ed on three studies (a mixed methods
study, a qualitative study and a quantitative study), which resulted in four articles.
Article I, triangulation of music analysis methods, introduces a novel approach
to the classification of music analysis methods. Article II, grounded theory
on the use of music analysis methods, proposes that professional freedom –
tension between professional responsibilities and creative impulses – is a key factor
influencing analysis and its methods in music therapy. Article III, computational
music analysis in depression, and Article IV, computational music analysis
and emotion in depression, establish a set of links between computationally extracted
musical features, depression and felt emotions. Additionally, this dissertation
proposes a set of recommendations for using music analysis for clinicians
and researchers, and a comparison of the availability, accessibility, efficiency and
relevance of various methods. As a body of work, the findings of this project suggest
that data triangulation of musical and psychological measures shows the
greatest potential for music therapy assessment.
Keywords: music therapy, aural music analysis, notation-based music analysis,
computational music analysis, data triangulation
...
Musiikkiterapiassa, jossa musiikki on keskeinen viestinnän väline ja tunteiden välittäjä,
tarkoituksenmukaisten musiikkianalyysimenetelmien käyttö kliinisen aineiston
analysoinnissa on avainasemassa. Tehokas musiikkianalyyttinen lähestymistapa
mahdollistaa asiakkaan kulloisenkin tilan arvioinnin ja kliinisten menetelmien
sopeuttamisen hoidon optimoimiseksi. On olemassa lukuisia mahdollisia
musiikkianalyysimenetelmiä, mutta toistaiseksi vain vähän ohjeita liittyen seikkoihin,
jotka olisi syytä huomioida valittaessa menetelmiä kulloistakin tapausta varten.
Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan yleisiä musiikkianalyysimenetelmiä
kliinisessä musiikkiterapiatyössä ja -tutkimuksessa. Työn tavoitteena on 1) osoittaa,
millä tavoin useiden eri musiikkianalyysimenetelmien tulokset vertautuvat
keskenään, 2) tarkastella seikkoja, jotka vaikuttavat musiikkiterapeuttien musiikkianalyysimenetelmien
valintoihin, käyttöön ja asenteisiin, sekä 3) tarkastella ohjelmistoavusteisen
musiikkianalyysin käy
ttöä masennuksen arvioinnissa. Tämä
väitöstutkimus perustuu kolmeen aineistoltaan erilaiseen tutkimukseen (monimenetelmätutkimus,
laadullinen tutkimus ja määrällinen tutkimus), joista on johdettu
neljä tutkimusartikkelia. Artikkeli I, joka on musiikkianalyysimenetelmien
triangulaatio, esittelee uuden lähestymistavan musiikkianalyysimenetelmien luokitteluun.
Artikkelissa II esitellään ankkuroitu teoria musiikkianalyysimenetelmien
käytöstä. Tutkimus ehdottaa terapeutin ammatillisen vapauden – ammatillisten
velvollisuuksien ja luovien impulssien välisen jännitteen – olevan keskeinen
seikka, joka vaikuttaa musiikkiterapeutin musiikkianalyysiin ja analyysimenetelmien
valintaan. Artikkeli III käsittelee ohjelmistoavusteisen musiikkianalyysin
mahdollisuuksia masennuksen musiikkiterapeuttisssa hoidossa, ja Artikkeli IV
tarkastelee ohjelmistoavusteista musiikkianalyysiä ja masentuneen tunteita. Artikkelit
III ja IV osoittavat erinäisiä yhteyksiä analyysiohjelmiston avulla havaittujen
musiikillisten piirteiden, masennuksen ja tunteiden välillä. Väitöskirjassa esitetään
suosituksia musiikkianalyysimenetelmien käytöstä musiikkiterapian kliinisiin ja
tutkimustarkoituksiin, sekä vertaillaan eri analyysimenetelmien saatavuutta, saavutettavuutta,
tehokkuutta sekä merkitystä. Kokonaisuutena tutkimusprojektin
tulokset osoittavat, että musiikillisten ja psykologisten mittareiden aineistotriangulaatiolla
on suurin potentiaali musiikkiterapeuttisessa arvioinnissa.
Avainsanat: musiikkitearpia, kuulonvarainen musiikkianalyysi, nuotinnosperusteinen
musiikkianalyysi, ohjelmistopohjainen musiikkianalyysi, aineiston triangulaatio
...
