Building bridges: Exploration of music analysis methods in improvisational music therapy research and clinical work

Abstract

In music therapy, where music is the principal medium of both expression and communication, the use of an appropriate musical analysis method for clinical material is of key importance. An effective approach to music analysis allows accurate assessment of the current state of a client, and adjustment of clinical methods in order to optimise treatment. There are currently a number of analysis methods available, but very little guidance regarding factors that are important in the selection of a specific method for a specific case. This dissertation explores common music analysis methods that are used in music therapy clinical work and research. The goals are 1) to establish how the use of various music analysis methods and the results they provide compare to each other, 2) to explore the factors influencing music therapists' choice, use, and opinion of music analysis in music therapy and 3) to explore computational music analysis in the assessment of depression. This dissertation is based on three studies (a mixed methods study, a qualitative study and a quantitative study), which resulted in four articles. Article I, triangulation of music analysis methods, introduces a novel approach to the classification of music analysis methods. Article II, grounded theory on the use of music analysis methods, proposes that professional freedom – tension between professional responsibilities and creative impulses – is a key factor influencing analysis and its methods in music therapy. Article III, computational music analysis in depression, and Article IV, computational music analysis and emotion in depression, establish a set of links between computationally extracted musical features, depression and felt emotions. Additionally, this dissertation proposes a set of recommendations for using music analysis for clinicians and researchers, and a comparison of the availability, accessibility, efficiency and relevance of various methods. As a body of work, the findings of this project suggest that data triangulation of musical and psychological measures shows the greatest potential for music therapy assessment. Keywords: music therapy, aural music analysis, notation-based music analysis, computational music analysis, data triangulation

Musiikkiterapiassa, jossa musiikki on keskeinen viestinnän väline ja tunteiden välittäjä, tarkoituksenmukaisten musiikkianalyysimenetelmien käyttö kliinisen aineiston analysoinnissa on avainasemassa. Tehokas musiikkianalyyttinen lähestymistapa mahdollistaa asiakkaan kulloisenkin tilan arvioinnin ja kliinisten menetelmien sopeuttamisen hoidon optimoimiseksi. On olemassa lukuisia mahdollisia musiikkianalyysimenetelmiä, mutta toistaiseksi vain vähän ohjeita liittyen seikkoihin, jotka olisi syytä huomioida valittaessa menetelmiä kulloistakin tapausta varten. Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan yleisiä musiikkianalyysimenetelmiä kliinisessä musiikkiterapiatyössä ja -tutkimuksessa. Työn tavoitteena on 1) osoittaa, millä tavoin useiden eri musiikkianalyysimenetelmien tulokset vertautuvat keskenään, 2) tarkastella seikkoja, jotka vaikuttavat musiikkiterapeuttien musiikkianalyysimenetelmien valintoihin, käyttöön ja asenteisiin, sekä 3) tarkastella ohjelmistoavusteisen musiikkianalyysin käyttöä masennuksen arvioinnissa. Tämä väitöstutkimus perustuu kolmeen aineistoltaan erilaiseen tutkimukseen (monimenetelmätutkimus, laadullinen tutkimus ja määrällinen tutkimus), joista on johdettu neljä tutkimusartikkelia. Artikkeli I, joka on musiikkianalyysimenetelmien triangulaatio, esittelee uuden lähestymistavan musiikkianalyysimenetelmien luokitteluun. Artikkelissa II esitellään ankkuroitu teoria musiikkianalyysimenetelmien käytöstä. Tutkimus ehdottaa terapeutin ammatillisen vapauden – ammatillisten velvollisuuksien ja luovien impulssien välisen jännitteen – olevan keskeinen seikka, joka vaikuttaa musiikkiterapeutin musiikkianalyysiin ja analyysimenetelmien valintaan. Artikkeli III käsittelee ohjelmistoavusteisen musiikkianalyysin mahdollisuuksia masennuksen musiikkiterapeuttisssa hoidossa, ja Artikkeli IV tarkastelee ohjelmistoavusteista musiikkianalyysiä ja masentuneen tunteita. Artikkelit III ja IV osoittavat erinäisiä yhteyksiä analyysiohjelmiston avulla havaittujen musiikillisten piirteiden, masennuksen ja tunteiden välillä. Väitöskirjassa esitetään suosituksia musiikkianalyysimenetelmien käytöstä musiikkiterapian kliinisiin ja tutkimustarkoituksiin, sekä vertaillaan eri analyysimenetelmien saatavuutta, saavutettavuutta, tehokkuutta sekä merkitystä. Kokonaisuutena tutkimusprojektin tulokset osoittavat, että musiikillisten ja psykologisten mittareiden aineistotriangulaatiolla on suurin potentiaali musiikkiterapeuttisessa arvioinnissa. Avainsanat: musiikkitearpia, kuulonvarainen musiikkianalyysi, nuotinnosperusteinen musiikkianalyysi, ohjelmistopohjainen musiikkianalyysi, aineiston triangulaatio