The role of CLIL education in individuals’ life courses: Retrospective narratives of pupils from a former CLIL class

Abstract

The purpose of the present study is to shed light on the long-term effects of CLIL education on individuals’ lives, which prior research has not sufficiently addressed. More precisely, this dissertation examines former pupils’ perceptions of the significance of CLIL education for their English language learning and self-concept, attitudes and life courses. The dissertation comprises a pilot study (n = 2) (Article I) followed by four individual sub-studies (n = 24) (Articles II–V). The participants in the study (n = 26) are adults who attended English-medium CLIL in the same school in the 1990s. Individual interviews were conducted with each participant in 2016–2017. The data analysis methods employed were thematic content analysis as well as analysis of narratives and narrative analysis. Specifically, Article I examines the effects of CLIL on two former pupils’ lives. Article II delves into the participants’ general experience of CLIL and their perceptions of its effect on their learning. Article III explores the meanings that the participants give to the English language self-concept formed by CLIL in constructing their life courses. Article IV concentrates on the perceived effect of CLIL on the participants’ foreign language and intercultural attitudes, and Article V investigates the role CLIL has played in shaping their English language self-concept. On the whole, the results showed that the participants regarded CLIL as increasing their motivation and facilitating their English learning, particularly in terms of vocabulary and speaking. The findings suggest that CLIL played a significant role in forming the participants’ generally positive attitude toward the English language and creating the foundation for their strong English language self-concept, which had supported them through various life stages. The participants gave particular emphasis to the early start in CLIL. While this is a qualitative case study, the results indicate the potential of early and relatively small-scale CLIL education for developing confident foreign language users and, consequently, increasing plurilingualism in society.

Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena on valottaa CLIL-opetuksen kauaskantoisia vaikutuksia yksilöiden elämään. Aiheeseen ei aikaisemmissa tutkimuksissa ole juurikaan paneuduttu. Tarkemmin ottaen tutkimus tarkastelee entisten oppilaiden näkemyksiä CLIL-opetuksen merkityksestä heidän englannin oppimiselleen ja kieliminälleen, asenteilleen sekä elämänkululleen. Väitöskirja koostuu pilottitutkimuksesta (n = 2) (artikkeli I) sekä neljästä osatutkimuksesta (n = 24) (artikkelit II–V). Tutkimukseen osallistui 26 aikuista, jotka saivat englanninkielistä CLIL-opetusta samassa koulussa 1990-luvulla. Tutkimuksen aineistona on vuosina 2016–2017 osallistujille tehdyt yksilöhaastattelut. Aineisto analysoitiin käyttäen teema-analyysia sekä narratiivien ja narratiivista analyysia. Artikkelissa I tarkastellaan CLIL-opetuksen vaikutuksia laajasti kahden entisen oppilaan elämään. Artikkelissa II paneudutaan osallistujien yleisiin kokemuksiin CLIL-opetuksesta ja sen vaikutuksesta heidän oppimiseensa. Artikkelissa III käsitellään sitä, millaisia merkityksiä osallistujat antavat CLIL-opetuksen muodostamalle englannin kieliminälle elämänkulkujensa rakentajana. Artikkelissa IV puolestaan keskitytään osallistujien näkemyksiin siitä, miten CLIL-opetus on vaikuttanut heidän kieliasenteisiinsa sekä kulttuurienvälisyyteen liittyviin asenteisiinsa. Artikkelissa V selvitetään sitä, millaisen roolin osallistujat antavat CLIL-opetukselle heidän englannin kieliminänsä muodostumisessa. Kokonaisuudessaan tulokset osoittavat, että osallistujat kokivat CLIL-opetuksen lisänneen heidän motivaatiotaan ja vaikuttaneen positiivisesti heidän englannin oppimiseensa, erityisesti sanaston ja puhumisen suhteen. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että CLIL-opetus oli luonut osallistujille positiivisen asenteen englantia kohtaan sekä vahvan englannin kieliminän, joka oli tukenut heitä monissa elämänvaiheissa. Osallistujat painottivat erityisesti varhaisen CLIL-opetuksen merkityksellisyyttä. Vaikka tämä väitöstutkimus on laadullinen tapaustutkimus, tulokset kuitenkin havainnollistavat sitä, kuinka varhainen ja suhteellisen pienimuotoinen CLIL-opetus voi olla potentiaalinen koulutusmuoto itsevarmojen kielenkäyttäjien luomisessa ja sitä kautta monikielisyyden lisäämisessä yhteiskunnassa.