Elämme yhteiskunnassa, jossa sedentaarinen käyttäytyminen ulottuu niin töihin, kouluihin kuin kotiinkin. Sedentaarisuus lisää itsenäisesti kroonisten elintapasairauksien, kuten metabolisen oireyhtymän (MBO) riskiä sekä nostaa yleistä kuolleisuusriskiä. Viime vuosien epidemiologinen näyttö on osoittanut sedentaarisuuden olevan terveysriski siitäkin huolimatta, että että henkilö täyttäisi nykyiset liikuntasuositukset. Yli 60-vuotiaat aikuiset ovat kaikista inaktiivisin ja korkeasti sedentaarisin ikäluokka ja ovat siten suurin riskiryhmä sairastua elintapasairauksiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää objektiivisesti mitatun sedentaarisuusaajan yhteyttä metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin sekä tarkastella liikunta- aktiivisuuden yhteyttä metabolisen oireyhtymän riskitekijöihin sedentaarisuusaika huomioiden.
Tutkimus on osa osa monivuotista REACT (Enhancing physical activity and healthy aging among recent retirees) -interventiotutkimusta, jossa tut
kittavat olivat aikavälillä 01/2017- 12/2018 kunta-alalta eläköityneitä Varsinais-Suomessa asuvia naisia (n = 149) ja miehiä (n = 32). Sedentaarisuusaikaa mitattiin objektiivisesti ranteessa pidettävällä kiihtyvyysmittarilla perättäisten kahdeksan päivän ja seitsemän yön ajan. Alkumittausten yhteydessä tutkittavilta mitattiin verenpaine ja vyötärönympärys sekä paastoverinäytteellä kokonaiskolesteroli, HDL, LDL, triglyseridit sekä paastoglukoosi metabolisten terveysmarkkereiden määrittämiseksi. Fyysistä aktiivisuutta selvitettiin vapaa-ajan liikunta-aktiivisuutta määrittävällä subjektiivisella kyselyllä.
Tulokset osoittivat, että objektiivisesti mitattu sedentaarisuusaika oli yhteydessä MBO:n esiintyvyyteen (p<0,001) tutkittavilla ja korkea sedentaarisuusaika oli merkitsevästi yhteydessä kaikkiin muihin MBO:n riskitekijöihin, paitsi systoliseen verenpaineeseen ja kohonneeseen paastoglukoosiin. Sedentaarisuusajan kasvu oli yhteydessä MBO:n riskitekijöiden arvojen heikkenemiseen, jolloin riskitekijän esiintyvyys oli todennäköisempää. Tulokset osoittivat myös, että objektiivisesti mitatut sedentaarisuusajat olivat alhaisempia paljon liikkuvilla (>30 MET) verraten vähän liikkuviin (<30 MET). Merkitsevä yhteys (p<0,05) oli havaittavissa vähän liikkuvien ryhmän sedentaarisuuden vaikutuksesta kohonneeseen glukoosiin, matalaan HDL:ään ja MBO:n esiintyvyyteen sekä paljon liikkuvien ryhmässä vyötärönympärykseen. Tulosten perusteella liikunta-aktiivisuudella oli vaikutusta sekä sedentaarisuusaikoihin, että MBO:n riskitekijöiden esiintyvyyteen. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voitaneenkin sanoa, että vähän liikkuvilla (<30 MET) sedentaarisuusajan kasvu korreloi MBO:n riskitekijöiden esiintyvyyteen, kun taas paljon liikkuvien ryhmässä sedentaarisuusajan kasvun haittavaikutus oli paljon lievempi.
...
We live in a society where sedentary behavior is ever-present in our every day life at work, school and home. High amounts of sedentary behaviour have been associated with increased risks of several chronic conditions including metabolic syndrome and mortality. Recently, epimological studies have proved that the detrimental effects of prolonged sitting stay even though physical activity recommendations would be met. The population aged 60 years or over is known to be both the most inactive and most sedentary group. Therefore, they have the highest risk for chronic lifestyle diseseas. The aim of this study was to objectively measure subjects’ daily sedentary time and investigate its relationship with the risk factors of metabolic syndrome. Additionally, the aim was to explore how physical activity affects participants’ sedentary time and relationship to metabolic syndrome.
This research is part of the multiyear intervention study REACT (Enhancing physical activity and healthy aging amo
ng recent retirees) and the participants were recently retired municipality workers (n = 149 female and n = 32 men). Their sedentary time was measured with wristheld accelerometer for consecutive eight days and seven nights. Level of physical activity was measured subjectively using self-reported questions. Sedentary time’s associations with waist circumference, resting blood pressure, triglycerides, HDL cholesterol, fasting plasma glucose, and a clustered metabolic risk score were examined. The metabolic syndrome was defined by using the definition from the National Cholesterol Education Program.
The results showed that accelometer-measured sedentary time is associated with metabolic syndrome (p<0.001). Also, high time spent sedentary was associated with all the other metabolic syndrome components except systolic blood pressure and fasting plasma glucose. The increase of sedentary time was associated with the weakening of the values of metabolic syndrome components. Hence, the likehood to have metabolic syndrome increased. Additionally, the accelerometer-measured sedentary times were lower in the physically active group (>30 MET) compared with the non physically active group (<30 MET). Statistically significant association (p<0.05) could also be found between sedentary time of the non physically active group with HDL cholesterol, fasting plasma glucose and metabolic syndrome and with waist circumference in the physically active group. Thus, the results indicate that for nonphysically active people (<30 MET) the increase of sedentary time is associated with the metabolic syndrome components whereas for the physically active the adverse effects are milder.
...
