Connecting sounds: Private music listening as symbolic social behaviour

Abstract

As social creatures, human beings need to feel connected to other humans. While social needs are ideally satisfied through frequent direct social interaction, humans are flexible enough that they can, at least temporarily, fulfill these needs through indirect symbolic interaction. It has been shown that people can mentally connect with fictional characters while reading novels, get attached to their favourite television personae, or replenish feelings of belonging with reminders of existing social bonds. Previous research highly suggests that also solitary musical engagement has the power to act as substitute for direct personal interaction, i.e., a social surrogate. Thus, this dissertation aims at investigating if private music listening can afford individuals a sense of connection. Since recent studies have assigned sad music a high potential to convey a sense of company, study I consisted of an integrative review of the reasons for the enjoyment of music-evoked sadness. Study II aimed to experimentally investigate if listening to comforting music can alleviate loneliness after experiencing a social loss. Since the analysis suggested that not only comforting pieces may convey a sense of company, the different mental processes through which private engagement with various kinds of music and other media might provide individuals a sense of connection were explored with an online survey in study III. The results indicate that music is actively utilised as a social surrogate alongside other media. Yet, music seems to be especially powerful in evoking nostalgic reminiscence that effectively counteracts loneliness. Thus, the findings put forward that even solitary engagement with familiar musical pieces can provide individuals a sense of connection. Evolutionary and simulation theories are combined to explain the power of private music listening as symbolic social behaviour. Keywords: symbolic social behaviour, social surrogacy, mental simulation, nostalgia, empathy

Ihmisillä on sosiaalisina olentoina tarve tuntea yhteyttä muihin ihmisiin. Kun sosiaaliset tarpeet tyydyttyvät suoran ja riittävän sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta, ihmiset kykenevät täyttämään sosiaalisia tarpeitaan ainakin tilapäisesti myös hyödyntämällä epäsuoraa symbolista sosiaalista vuorovaikutusta. On osoitettu, että ihmiset voivat tuntea yhteyttä lukemiensa romaanien fiktiivisiin henkilöihin, kiintyä television suosikkihahmoon, tai ehkäistä yksinäisyyttä muistuttamalla itseään olemassa olevista sosiaalisista siteistä ‘symbolisten’ esineiden kautta. Aiempi tutkimus antaa ymmärtää, että yksin tapahtuva musiikin kuuntelu saattaisi toimia samalla tavoin suoran vuorovaikutuksen korvikkeena. Siispä tässä väitöstutkimuksessa pyritään selvittämään, voiko tuottaa kuulijalle yhteyden tunteen. Koska aiemmassa tutkimuksessa on vihjattu surullisen musiikin mahdollisesti välittävän yhteyden tunteita, ensimmäinen tutkimusartikkeli on kokoava katsaus syihin, miksi musiikin herättämästä surusta nautitaan. Toisessa artikkelissa tutkittiin empiirisesti, voiko lohduttavan musiikin kuuntelu lievittää yksinäisyyttä sosiaalisen menetyksen jälkeen. Tulosten mukaan ei ainoastaan lohduttava musiikki, vaan musiikki ylipäätään voi tarjota yhteyden tunteen. Niinpä kolmannessa tutkimusartikkelissa tarkasteltiin kyselyn avulla erilaisia psykologisia prosesseja, joiden kautta musiikki ja muut mediat voivat välittää yksilölle yhteyden kokemuksen. Tulokset osoittavat, että musiikkia käytetään aktiivisesti sosiaalisena korvikkeena muiden medioiden ohella. Kuitenkin musiikilla näyttäisi olevan erityinen voima herättää nostalgisia muistoja ja siten ehkäistä yksinäisyyttä. Siispä jopa yksin tapahtuva tuttujen kappaleiden kuuntelu voi tuottaa yksilölle yhteyden tunteen. Pohdinnassa käytetään evoluutio- ja jäljittelyteorioita selittämään yksityisen musiikin kuuntelun perustaa sosiaalisen vuorovaikutuksen korvikkeena. Avainsanat: symbolinen sosiaalinen käyttäytyminen, sosiaalinen korvike, mentaalinen jäljittely, nostalgia, empatia