Managing the embodied mind : a study on the cognition and recognition of agentic valuation and restraint

Abstract

Tässä tieteidenvälisessä käsitteellisessä tutkimuksessa tarkastellaan ensinnä kognitiotieteen ja fenomenologian suhdetta, erityisesti sitä kuinka niiden tieteenfilosofiset lähestymistavat ihmisen mielen, tietoisuuden ja kokemuksen tutkimuksessa eroavat, sekä täydentävät toisiaan. Työn menetelmällisenä tarkoituksena on siten selventää tieteellisen ja filosofisen ihmistutkimuksen käsitteellistä epämääräisyyttä, sekä rakentavia yhtymäkohtia yhteisöllisesti merkittävien ongelmien tutkimiseksi. Tutkimuksen toisessa osassa sovelletun fenomenologisen orientaation tavoitteena on korostaa näkemystä ihmisen tietoisuudesta maailmasuhteena. Kiinnostus kohdistuu erityisesti luonnon ja kulttuurin jännitteisyyteen eletyn kokemuksen tasolla. Tutkimusongelma liittyy nykyajan itse-hallinnallisia organisoinnin muotoja koskevaan keskusteluun. Ruumiillisen mielen hallinnan tarkastelussa tutkimus yhtyy kriittisiin näkemyksiin, jotka yhdistävät itsehallinnan käsitteen kapeaan talousnormatiiviseen rationaalisuuteen. Tätä hallinnan muotoa kutsutaan myös tunnetaloudeksi, ja sen tarkoituksena on hyödyntää ihmisten tunne-elämää. Sen operationalisointi perustuu oletukseen, että ihmiset ovat heikkoja ja irrationaalisia arvioitsijoita, joiden alitajuisia impulsseja ja käyttäytymistä voi manipuloida. Kyseenalaistan tunnetalouden käytännön tilanteita ja vuorovaikutusta ohjaavana strategisena mekanismina. Pyrin avartamaan toisenlaisia näkökulmia ja mahdollisuuksia kriittisesti omaksuttuun ja myötätuntoisempaan sosiaaliseen mielikuvitukseen ja merkityksien tulkintaan. Oletan, että uudet näkökulmat edesauttavat parempaa ymmärrystä tunneelämän käsitteellistämisestä ja ilmaisusta kokemuksellisen itsessääntelyn tasolla. Orientoin itsehallinnan käsitteen uudelleen suhteessa klassiseen tunteiden sääntelyn metaforaan joka mielletään vertauskuvallisesti hevosten käsittelyyn. Käytän hevos-metaforaa käsitteellisenä herkisteenä kognition ruumiillisen, kokemuksellisen ja elämismaailmallisen perustan tunnistamiseksi. Korostan siten toimijan henkilökohtaisen arvonannon, maltillisuuden ja empaattisen käsityskyvyn painoarvoa, tunteita välineellistävän ja funktionaalista typeryyttä aikaansaavan hallinnan mallin sijaan.

This interdisciplinary conceptual study will firstly provide a review on the philosophically distinct characteristics of cognitive science and phenomenology when researching the mind, consciousness and experience. The methodological purpose of this inquiry is to clarify the human scientific and philosophical research cultural confusion, and to identify the constructive connections for studying the problems of communal significance. Phenomenological orientation is then applied to emphasize human consciousness as a relationship to the world. A core interest is on the natural-cultural intersection of tensions that appear at the level of lived experience. The research problem relates to contemporary discussions on the self-managerial forms of informal organizing. The problem of managing the embodied mind is seen in light of critical theories that connect the concept of self-management to the narrow normativity of economic rationalization. This model of control is also known as the emotional economy, which can be understood as a system of governance that utilizes human emotionality. It is operationalized on the assumption that people are weak and irrational evaluators, who can be manipulated to intensify their subpersonal impulses and behaviours. I will call into question the taken for granted role of the emotional economy as a strategic mechanism of directing real life situations of interaction. The goal is to open the possibilities for a more compassionate social imagination and critical sensemaking. I assume that new perspectives enable us to better understand the elementary experiential level of self-regulation in relation to the conception and expression of emotional life. I re-orient the concept of self-management with a classical metaphor of emotion regulation that is figuratively assimilated with the imagery of handling horses. I use the horse-metaphor as a conceptual sensitizer for the purpose of recognizing the embodied, experiential, and lifeworld grounds of cognition. I thus accentuate the personalistic agentic weight of valuation, restraint and empathic apperception, instead of the instrumental model of emotional control that circumscribes cognitive achievement to functional stupidity.