Hyvä, paha populismi : europarlamentaarikoiden käsityksiä populismista poliittisessa viestinnässä

Abstract

Tämän maisterintutkielman tavoite oli kuvata, mitä populismi on europarlamentaarikoille. Tutkielmassa populismia taustoitettiin ohuena ideologiana, retoriikkana tai mediavaikuttamisena, jolle tyypillistä on kansan nostaminen keskiöön ja kansan ja eliitin vastakkainasettelun korostaminen.

Tutkimuksessa selvitettiin europarlamentaarikoiden käsityksiä ja kokemuksia populismista poliittisessa viestinnässä. Tutkimusaineisto koostui kuuden suomalaisen europarlamentaarikon haastattelusta. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduin haastatteluin, teemoiteltiin ja analysoitiin teoriaohjaavasti.

Populismi näyttäytyy europarlamentaarikoille vaikuttamisen keinona, jolla pyritään oman asian ajamiseen, sekä kansalaisten ja median huomion saamiseen. Populismia ei nähdä itsenäisenä ideologiana, koska siltä puuttuu kyky kokonaisvaltaisuuteen. Se esiintyy muihin ideologioihin kiinnittyneenä. Populistisen viestinnän ominaispiirteitä on kansakeskeisyys ja yksinkertaistaminen. Kansa on populismin keskeisin käsite ja kritisoitava eliitti sen vastapari. Populististen toimijoiden ja median suhdetta kuvattiin symbioottiseksi: molemmat tarvitsevat toista oman suosionsa takaamiseksi.

Tulosten perusteella populismi voidaan hahmottaa hyvä-paha-akselilla. Vastuullinen populismi on monimutkaisen sanoman sanomista kansankielisesti. Vastuuton populismi sen sijaan tarkoittaa niin pitkälle yksinkertaistamista, että sanoma muuttuu valheelliseksi. Europarlamentaarikot arvioivat omasta viestinnästään löytyvän "hyviä" populistisia piirteitä, mutta eivät koe käyttävänsä pahalle populismille ominaista tahallaan harhaanjohtamista.

Tutkimuksen tulokset tuovat perspektiiviä yhteiskunnalliseen keskusteluun populismista. Populismi esitetään usein pelottavana liikkeenä tai poliitikon takeettomina väitteinä. Vastuullista populismia pidetään kuitenkin jopa tavoiteltavana asiana – europarlamentaarikot haluavat yksinkertaistaa monimutkaiset asiat ymmärrettäviksi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa työkaluiksi populismin ymmärtämiseen ja tunnistamiseen poliittisesta viestinnästä.