Onko sukupuolella väliä Euroopan parlamentissa? : suomalaisten europarlamentaarikoiden kokemuksia Euroopan parlamentin poliittisesta toimintakulttuurista, sukupuolten tasa-arvosta ja eurooppalaisella areenalla vaikuttamisesta
Tekijät
Päivämäärä
2021Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä suomalaiset europarlamentaarikot ajattelevat Euroopan parlamentin poliittisesta toimintakulttuurista, vaikuttamisen keinoista, sukupuolten tasa-arvon tilanteesta sekä sukupuolen merkityksestä europarlamentaarikon työssä. Tutkimuksen aineisto koostuu suomalaisille europarlamentaarikoille syksyllä 2020 ja keväällä 2021 Zoomin välityksellä tehdyistä haastatteluista. Haastatteluihin osallistuivat europarlamentaarikot Henna Virkkunen, Sirpa Pietikäinen, Miapetra Kumpula-Natri, Nils Torvalds, Elsi Katainen, Mauri Pekkarinen, Alviina Alametsä, Heidi Hautala ja Silvia Modig. Tutkimus on toteutettu puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla ja aineiston analyysissä on käytetty päämetodina sisällönanalyysia sekä tukena narratiivista tulkintaa.
Suomalaisten europarlamentaarikoiden kokemus vaikutusmahdollisuuksista Euroopan parlamentissa on myönteinen. Mepit kokevat pääsääntöisesti voineensa vaikuttaa tärkeinä pitämiinsä asioihin. Vaikuttaminen jakaantuu Euroopan parlamentissa monelle eri tasolle ja haastatteluissa europarlamentaarikot korostivatkin, että vaikuttamisen keinoja on Euroopan parlamentissa lähes yhtä monta kuin on vaikuttajiakin. Europarlamentaarikoiden erilaiset kulttuuriset taustat ja laaja puoluepoliittinen kirjo vaikuttavat merkittävästi työhön Euroopan parlamentissa. Tutkielman tulokset osoittavat, että sukupuolella on vielä 2020-luvulla merkitystä Euroopan parlamentissa, vaikka suomalaiset mepit eivät pääsääntöisesti koekaan sukupuolen vaikuttavan mepin työhön sen suuremmin. Suomalaisten europarlamentaarikoiden kokemukset vähättelystä, syrjinnästä ja seksuaalisesta häirinnästä viestivät kuitenkin siitä, että sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi on vielä paljon tehtävää Euroopan parlamentissa. Poliittisten ryhmien välillä on myös valtavasti eroja ja niissä suhtaudutaan esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon liittyviin asioihin hyvin eri tavalla. Vasemmistoryhmät suhtautuvat perinteisen jaottelun mukaan myös Euroopan parlamentissa oikeistoryhmiä myönteisemmin sukupuolten tasa-arvoon.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Mitä väliä sukupuolella? : ideoita ja ajatuksia tasa-arvosta keskustelemiseen yläkoulussa
Ahlfors, Janina; Karvonen, Kirsi; Nikkola, Tiina; Okkolin, Mari-Anne; Saresma, Tuija (Jyväskylän yliopisto, 2017) -
Tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta vai "poliittista pas..."? : diskurssianalyyttinen näkökulma liikuntajärjestöjen puheeseen tasa-arvopolitiikasta ja sukupuolten tasa-arvosta
Isosomppi, Saara (2017)Vuonna 2015 päivitetyn liikuntalain lähtökohtiin kirjattiin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Samalla Opetus- ja kulttuuriministeriö alkoi edellyttää järjestöiltä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia osana ... -
Kuudesluokkalaisten käsityksiä sukupuolten tasa-arvosta ja sukupuolirooleista
Kärkkäinen, Tiina; Niemi, Tiina (2001) -
Irti provinsialismista Eurooppa-politiikassa
Palonen, Kari (Valtiotieteellinen yhdistys, 2024)Euroopan parlamentin toiminta on ristiriidassa niin sanotun meikäläisyyspolitiikan, kuten oman jäsenmaan edun ajamisen kanssa. Jo 1950-luvulla luotu näkemys ylivaltiollisesta parlamentarismista Euroopassa pitäisi viimeistään ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.