Rikosseuraamustyöntekijän ja asiakkaan supportiivinen vuorovaikutus

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata ja analysoida rikosseuraamustyöntekijän ja asiakkaan supportiivista vuorovaikutusta. Tarkastelun kohteena on tuen hakeminen ja tuen osoittaminen, tuen osoittamisen henkilökeskeisyyden aste, sekä vuorovaikutuosapuolten responssit toistensa tuen hakemisen ja tuen osoittamisen ilmauksiin. Toteutamme tutkimuksen laadullisella tutkimusotteella, ja tutkimusmenetelmämme on vuorovaikutusanalyysi. Analyysi toteutetaan osittain teoria- ja osittain aineistolähtöisesti. Aineistomme koostuu kahdeksasta rikosseuraamustyöntekijän ja asiakkaan tapaamisesta, jotka videoimme. Tutkimushenkilöitä on yhteensä 15. Kaikissa tapaamisissa oli läsnä eri asiakas ja työntekijä, paitsi kahdessa tapaamisessa oli sama työntekijä.

Ensimmäisen keskeisen tuloksemme perusteella supportiivisen vuorovaikutuksen prosessia olisi hyvä tarkastella Barbeen ja Cunninghamin (1995) supportiivisen vuorovaikutusepisodin jäsennystä monipuolisemmin ja ottaa tarkemmin huomioon vuorovaikutussuhteen ominaispiirteet. Esimerkiksi professionaalisen vuorovaikutussuhteen osapuolten vuorovaikutuskäyttäytymiseen vaikuttavat ammatilliset velvoitteet, roolit ja normit, jotka luovat ainutlaatuisen lähtökohdan supportiiviselle vuorovaikutukselle. Osapuolten jakaman yhteisen tavoitteen saavuttaminen voi nimittäin vaatia tuen osoittamista tai tuen hakemista supportiivisen vuorovaikutusepisodin mallista poikkeavalla tavalla.

Toisen keskeisen tuloksemme mukaan rikosseuraamustyöntekijän ja asiakkaan supportiivinen vuorovaikutus ilmentää heidän asiantuntija-asiakassuhteensa ominaispiirteitä. Supportiivisessa vuorovaikutuksessa hallitaan professionaalisen vuorovaikutussuhteen keskeisiä jännitteitä, eli etäisyyttä, yksityisyyttä ja emotionaalisuutta. Siinä tehdään näkyväksi osapuolten rooleja, kuten esimerkiksi rikosseuraamustyöntekijän velvollisuutta motivoida asiakasta rikoksettomaan elämään tukea osoittamalla.

Tulokset auttavat lisäämään ymmärrystä rikosseuraamustyöntekijän ja asiakkaan vuorovaikutuksesta ja vuorovaikutussuhteesta sekä niiden merkityksestä yhdyskuntaseuraamustyön tavoitteiden saavuttamisessa. Tuloksia voi soveltaa työn prosessien kehittämisessä, kuten esimerkiksi motivoivan keskustelun syventämisessä.