Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorAsunta, Laura
dc.contributor.authorMyllymäki, Heidi
dc.date.accessioned2019-07-05T08:27:22Z
dc.date.available2019-07-05T08:27:22Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64997
dc.description.abstractTutkielmassa tarkasteltiin viestinnän ja vuorovaikutuksen roolia vammaissosiaalityön asiakkaan osallisuuden rakentumisessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä viestinnän ja vuorovaikutuksen tekijät liittyvät vammaissosiaalityön asiakkaan osallisuuden kokemukseen. Tutkimuskohteena oli vammaissosiaalityön piirissä tapahtuva viestintä ja vuorovaikutus. Osallisuuden kokemus nähdään tässä tutkielmassa kytkeytyvän yksilön toimijuuteen, jonka edistäminen on tärkeää itsessään. Kokemuksen syntymiseen ei ole yksioikoista reittiä, vaan kirjallisuus painottaa monipuolisten osallistumisen mahdollisuuksien merkitystä. Teoriaosuudessa käytiin läpi myös julkisen sektorin ja sosiaalihuollon viestinnän erityispiirteitä niin lainsäädännön kuin tieteellisen tutkimuksenkin näkökulmista. Lisäksi teoriakatsauksessa esiteltiin särkymättömän viestinnän (Luoma-aho 2014) periaatteita havainnollistamaan organisaatioiden muuttunutta toimintaympäristöä. Tutkielman aineistona olivat kahdeksan vammaissosiaalityön asiakassuhteessa olevan henkilön haastattelut. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun menetelmällä syksyn 2017 ja kevään 2018 aikana. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Osallisuuteen liittyvät viestinnän ja vuorovaikutuksen tekijät olivat jaettavissa neljään pääluokkaan: (1) Asiakkaan asema, (2) Sosiaaliset verkostot, (3) Osallisuus tietoon ja sen jakamiseen sekä (4) Poliittinen toimintaympäristö. Tutkielman tuloksista kävi ilmi, että organisaation viestinnän lisäksi osallisuuden kokemukseen vaikuttavat myös asiakkaan omat, epäviralliset viestinnän verkostot sekä aktiivisuus järjestötoiminnassa. Aineiston mukaan vammaissosiaalityön viestintä on niukkaa ja sitä toteutetaan organisaatiolähtöisissä diskursseissa. Tuloksissa oli huomionarvoista myös se, että lainsäädännöstä huolimatta julkisen sektorin organisaatioiden viestinnän koettiin mukautuvan organisaation taloudellisiin intresseihin. Johtajien ja työntekijöiden arvot olivat haastateltavien mielestä keskeinen edellytys osallisuutta rakentavan viestinnän toteuttamisessa.fi
dc.description.abstractThe aim of this study was to examine, which factors in communication and interaction are connected to a customer’s experience of participation in the context of disability services. The subject of this study was the customers’ perceptions of the communication and interaction among disability services. In this study the experience of participation is seen as connected to the agency of an individual. Promoting this agency is seen important in itself. There is no linear route to participation – the diversity of participation possibilities is emphasized in the literature. Also, the special features of communication in public sector and social care were discussed from the perspectives of academic research and national legislation. The princi- ples of antifragile communication (Luoma-aho 2014) were presented to demonstrate the changes in organisations’ evolved environments. The data of this study was gathered by interviewing eight customers of disability services. The interviews were executed as theme interviews during fall 2017 and spring 2018. The data was analysed with the method of data-driven content analysis. The factors connected to the experience of involvement were grouped to four main categories; (1) Status of a customer, (2) Social networks, (3) Participation in knowledge sharing and producing and (4) Political environment. The results of this study show that in addition of organisation’s communication, also personal networks of the customers were linked to the experience of participation. Referring to the results, the communication of a social care organisation is scarce, and its discourses are organisation-orientated. Notable was also that despite the legislation, social care organisations’ communication was perceived as a subsidiary of the financial interests of the organisation. The values of leaders and employees were seen profound in building communication and interaction that foster inclusion.en
dc.format.extent63
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othervammaissosiaalityö
dc.titleViestintä osallisuuden lähtökohtana vammaissosiaalityössä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201907053583
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineViestinnän johtaminenfi
dc.contributor.oppiaineCorporate Communicationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi2043
dc.subject.ysososiaalityö
dc.subject.ysoosallisuus
dc.subject.ysojulkinen sektori
dc.subject.ysoviestintä
dc.subject.ysovammaispalvelut
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot