Palveleva johtajuus organisaation lähijohtajuudessa

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia työntekijöiden kokemuksia palvelevasta johtajuudesta organisaation lähijohtajuudessa. Lisäksi tavoitteena on selvittää, miten työntekijät itse kuvaavat palvelevan johtajuuden. Tutkielmalla pyritään lisäämään ymmärrystä palvelevasta johtajuudesta ja sen soveltuvuudesta terveydenhuollon organisaatioon. Tutkimuksen keskeisenä teoreettisena palvelevan johtajuuden määritelmänä esitellään Spearsin (2004) määritelmä palvelevasta johtajuudesta, jossa johtajuus kostuu seuraavista kymmenestä ulottuvuudesta: kuunteleminen, empatia, parantaminen, eettinen tietoisuus, vakuuttaminen, käsitteellistäminen, kaukonäköisyys, palveluhalu, ihmisten kasvun edistäminen ja yhteisön kehittäminen. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin terveydenhuollon organisaatiosta ja kohderyhmänä ovat työntekijät, jotka tässä tutkimuksessa ovat sairaanhoitajia. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää sairaanhoitajaa tammi- ja helmikuussa 2019. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysimenetelmällä. Analyysin tuloksena työntekijöiden kokemuksia lähijohtajuudesta peilattiin Spearsin palvelevan johtajuuden määritelmään niin, että Spearsin määritelmän kymmenen palvelevan johtajuuden ulottuvuutta tiivistettiin viiteen tekijään. Tuloksissa nämä tekijät ovat kuunteleminen ja empatia, palveluhalu ja parantaminen, eettinen tietoisuus ja vakuuttaminen, ihmisten kasvun edistäminen ja yhteisön kehittäminen sekä käsitteellistäminen ja kaukonäköisyys. Tutkimuksen tulosten perusteella työntekijöiden kuvaukset palvelevasta johtajuudesta vastaavat melko hyvin Spearsin määritelmää, mutta tuovat siihen myös uutta näkökulmaa. Tulosten perusteella organisaation lähijohtajuudessa on monia yhteneväisyyksiä palvelevaan johtajuuteen, mutta tulokset osoittavat myös selkeitä kehittämiskohteita, joiden myötä organisaatiossa voidaan kehittää lähijohtajuutta enemmän palvelevaa johtajuutta vastaavaksi. Tutkimus osoittaa, että palveleva johtajuus on monilta osin hyvin soveltuva lähestymistapa terveydenhuollon organisaation lähijohtamiseen, mutta toisaalta tulokset tuovat ilmi joitakin palvelevan johtajuuden ”varjopuolia”, jotka ovat haasteellisia terveydenhuollon organisaation lähijohtamisessa.