Uuvuttavan arvokas vanhemmuus : suomalaisten vanhempien kasvatukselliset arvot ja niiden yhteys vanhemmuuden uupumukseen

Abstract

Vanhemmuuden uupumuksella viitataan tilaan, jossa vanhempi kokee resurssinsa riittämättömiksi vanhemmuudessaan. Jotta vanhemmuuden uupumusta voidaan ehkäistä, on ensin tutkittava, mitkä tekijät ovat siihen yhteydessä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia 2010-luvun suomalaisten äitien ja isien arvoja, joita he toivovat lastensa omaksuvan, sekä sitä, ovatko arvot yhteydessä vanhemmuuden uupumukseen. Lisäksi tutkittiin, onko arvojen ja uupumuksen yhteys erilainen vanhemman sukupuolesta riippuen. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopistossa toteutettua Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu) -tutkimushanketta. Tutkimushanke kuuluu 42 maassa toteutettavaan Internation Investigation of Parental Burnout (IIPB) -tutkimushankkeeseen. Tutkimukseen osallistui 1725 vanhempaa, joista 91 % oli äitejä. Keväällä 2018 kerätystä aineistosta suurin osa hankittiin verkkokyselyn avulla (86 %), ja loput paperisten kyselylomakkeiden avulla Jyväskylässä, Hyvinkäällä ja Posiolla (14 %). Arvoja, joita vanhemmat toivovat lastensa omaksuvan, mitattiin Goals and Values in Adulthood Questionnaire (GVAQ) -mittarilla, ja vanhemmuuden uupumusta Parental Burnout Assessment (PBA) -mittarilla. Suomalaisten vanhempien arvoja analysoitiin toistettujen mittausten varianssianalyysilla ja monimuuttujaisella varianssianalyysilla. Ei-parametristen muuttujien analysointiin käytettiin Mann-Whitney U -testiä ja Wilcoxonin Signed Rank -testiä. Arvojen ja uupumuksen yhteyttä analysoitiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Vanhemman sukupuolen vaikutusta arvojen ja uupumuksen yhteyteen analysoitiin lineaarisella hierarkkisella regressioanalyysilla. Tulosten mukaan suomalaiset äidit toivoivat lastensa omaksuvan eniten itseohjautuvuutta, seuraavaksi hyväntahtoisuutta ja prososiaalisuutta, tämän jälkeen perinteitä ja yhdenmukaisuutta, toisiksi vähiten yhteenkuuluvuutta ja vähiten valtaa ja henkilökohtaisia saavutuksia ilmentäviä arvoja. Suomalaiset isät toivoivat lastensa omaksuvan eniten itseohjautuvuutta, seuraavaksi hyväntahtoisuutta ja prososiaalisuutta, tämän jälkeen yhteenkuuluvuutta sekä perinteitä ja yhdenmukaisuutta, ja vähiten valtaa ja henkilökohtaisia saavutuksia ilmentäviä arvoja. Isät pitivät yhteenkuuluvuutta ja perinteitä ja yhdenmukaisuutta keskimäärin yhtä tärkeinä omaksuttavina arvoina. Äitien ja isien arvioimien arvojen keskinäinen vertailu osoitti, että äidit arvioivat hyväntahtoisuutta ja prososiaalisuutta ilmentävät arvot tärkeämmiksi kuin isät. Isät puolestaan arvioivat yhteenkuuluvuutta sekä valtaa ja henkilökohtaisia saavutuksia ilmentävät arvot tärkeämmiksi kuin äidit. Perinteitä ja yhdenmukaisuutta, yhteenkuuluvuutta ja itseohjautuvuutta ilmentävät arvot olivat negatiivisesti, joskin heikosti yhteydessä vanhemmuuden uupumukseen tai johonkin sen neljästä ulottuvuudesta. Arvojen ja vanhemmuuden uupumuksen yhteys ei tulosten mukaan riippunut vanhemman sukupuolesta. Tutkimus antoi uutta tietoa 2010-luvun suomalaisten äitien ja isien kasvatuksellisista arvoista, jotka osoittautuivat vanhempien sukupuolesta riippumatta hyvin samansuuntaisiksi. Tutkimuksen avulla saatiin myös uutta tietoa vanhemmuuden uupumuksesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä, mikä voi osaltaan edesauttaa vanhemmuuden uupumuksen varhaisempaa tunnistamista ja ehkäisemistä tulevaisuudessa.

Parental burnout is a condition in which the parent feels he/she does not have enough resources in his/her parenthood. In order to prevent parental burnout it is important to examine the factors related to it. The aim of this master's thesis was to examine parental values (i.e. values they wish their children to adopt) of Finnish mothers and fathers of the 21st century, and whether the values are related to parental burnout. Furthermore, the aim was to analyze whether the relation of parental values and parental burnout depends on the gender of the parent. The study is a part of the Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu) -research project, which is a part of the International Investigation of Parental Burnout (IIPB) consortium encompassing 42 countries around the world. In the present study there were 1725 participants, of which 91 % were mothers. The data was collected during spring 2018 by Internet surveys (86 %) and by paper forms in Jyväskylä, Hyvinkää and Posio (14 %). Parental values were measured by Goals and Values in Adulthood Questionnaire (GVAQ). Parental burnout was measured by Parental Burnout Assessment (PBA). The parental values of Finnish parents were analyzed using Multivariate Analysis of Variance (MANOVA). The variables which were not normally distributed were analyzed using Mann-Whitney U -test and Wilcoxon Signed Rank -test. The relation between parental values and parental burnout were analyzed using Spearman's correlation. Finally, linear hierarchical regression analysis was used to analyze whether the relation of the parental values and parental burnout depends on the gender of the parent. According to the results, Finnish mothers wished their children to adopt values that represented, for most, agency and self-direct, second, benevolence and prosocial, third, tradition and conformity, fourth, relatedness, and, for least, power and achieve. Finnish fathers wished their children to adopt values that represented agency and self-direct, benevolence and prosocial, relatedness, tradition and conformity, and power and achieve, respectively, although there was no statistical difference between fathers' values in relatedness and tradition and conformity. When parental values of mothers and fathers were compared, the results showed that mothers valued benevolence and prosocial more highly than fathers. However, fathers valued relatedness and power and achieve more highly than mothers. Parental values of tradition and conformity, relatedness, and agency and self-direct correlated negatively, although weakly, with parental burnout or some of its four dimensions. The relation of parental values and parental burnout did not depend on the gender of the parent. The present study offered novel information about parental values of Finnish mothers and fathers in the 21st century. The values turned out to be very similar regardless of the gender of the parent. The study also gave new information about parental burnout and the factors that are related to it, which may help in early detection and prevention of parental burnout in the future.