Sekaannusmatriisikorjaus ja sen vaikutus biologisiin indekseihin
Pohjaeläinten koneellinen tunnistaminen vähentäisi merkittävästi pohjaeläinten luokitteluun tarvittavaa työmäärää nykyiseen tilanteeseen verrattuna ja nopeuttaisi biologisten indeksien laskemista. Pohjaeläimistä laskettavat biologiset indeksit kertovat vesistöjen ekologisesta tilasta, joten niiden estimoiminen tarkasti on tärkeää. Koneellinen luokitteleminen aiheuttaa kuitenkin virheitä pohjaeläinten taksonomisten ryhmien tunnistamisessa, koska luokittelussa yksilö voi ominaisuuksiensa perusteella päätyä väärään taksonomiseen ryhmään. Näiden virheiden korjaamiseksi sovelletaan kolmea korjausmenetelmää: käyttäjän sekaannusmatriisikorjaus, tuottajan sekaannusmatriisikorjaus ja paras lineaarinen korjaus. Menetelmien toimivuutta tutkitaan 12 yleisen biologisen indeksin kohdalla. Tutkimuksen kohteena on luokitteluvirheen ja korjausmenetelmien vaikutus indeksien estimointiin.
Sekaannusmatriisista nähdään, mihin luokkiin pohjaeläimet kuuluvat ja mihin luokkiin ne on luokiteltu. Tätä tietoa voidaan käyttää luokittelun korjaamiseen aineistoissa, joissa oikeat luokat eivät ole tiedossa. Käyttäjän sekaannusmatriisikorjaus ja tuottajan sekaannusmatriisikorjaus ovat suhteellisen yksinkertaisia menetelmiä, kun taas paras lineaarinen korjaus on mutkikkaampi, lineaarista muunnosta optimoiva menetelmä. Menetelmät korjaavat luokittelun tuloksena saatavia pohjaeläinten taksonomisten ryhmien suhteellisia osuuksia. Näitä korjattuja osuuksia käyttäen voidaan laskea halutut biologiset indeksit.
Korjausten vaikutusta tutkitaan simulointikokeella, joka perustuu aikaisemmin toteutettuun pohjaeläinaineiston koneelliseen luokitteluun. Käyttäjän sekaannusmatriisikorjauksella saadaan lähes harhattomia arvoja pääosin kaikilla indekseillä. Menetelmä toimii myös, vaikka otoskoko olisi pieni ja luokittelija huonohko. Tuottajan sekaannusmatriisikorjaus ja paras lineaarinen korjaus vähentävät indeksien harhaa, mutta eivät niin hyvin kuin käyttäjän korjaus. Kaikki menetelmät eivät kuitenkaan toimi yhtä hyvin, jos sekaannusmatriisi on estimoitu erilaisesta populaatiosta kuin mihin korjausta käytetään. Tällöin paras lineaarinen korjaus on tarkin korjausmenetelmä, muttei kuitenkaan harhaton useimpien indeksien kohdalla. Käyttäjän sekaannusmatriisikorjaus on huonoin korjaus tällaisessa tapauksessa.
Käyttäjän sekaannusmatriisikorjaus on suositeltava vaihtoehto luokittelusta aiheutuvan harhan korjaamiseksi. Käyttäjän sekaannusmatriisikorjaus on lähes aina tutkituista menetelmistä paras harhan vähentämiseen ja poistaa parhaimmillaan kokonaan luokittelusta aiheutuvan harhan. Tosin käyttäjän sekaannusmatriisikorjaus toimii erinomaisesti vain, jos sekaannusmatriisi on estimoitu samanlaisesta populaatiosta kuin mitä tutkitaan. Muuten paras lineaarinen korjaus on suositeltava vaihtoehto luokittelusta aiheutuvan harhan korjaamiseksi.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Improving statistical classification methods and ecological status assessment for river macroinvertebrates
Ärje, Johanna (University of Jyväskylä, 2016)Aquatic ecosystems are facing a growing number of human-induced stressors and the need to implement more biomonitoring to assess the ecological status of water bodies is eminent. This dissertation aims at providing tools ... -
Alusveden hapetuksen vaikutus pienten humusjärvien syvännepohjaeläimistön tilaan
Vesala, Inka (2016)Järvien vedenlaatua ja ekologista tilaa voidaan pyrkiä parantamaan erilaisilla kunnostusmenetelmillä, joista alusveden hapetus on yksi käytetyimmistä. Alusvettä hapetetaan kierrättämällä päällysvettä pohjanläheisyyteen, ... -
Relaatiotietokantojen indeksointi
Pirttimäki, Ville (2010)Datan määrän kasvaessa monet tietokannat ja näiden taulut ovat kasvaneet rivimäärältään eksponentiaalisesti. Datan haku suuria tauluja läpikäymällä on kaikki rivit lukevaa perinteistä menetelmää käyttäen tehotonta ja aikaa ... -
Heikko ravintotilanne rajoittaa hauen (Esox lucius) ja kuhan (Sander lucioperca) kasvua Suotajärvessä
Puranen, Marko (2014)Hauki ja kuha esiintyvät Suomessa usein samoissa vesistöissä, mutta niiden vuorovaikutuksesta tiedetään vain vähän. Mikäli lajit kilpailevat samoista resursseista, runsaat kuhaistutukset tai kuhan luonnollinen yleistyminen ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.