Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorVanhala, Pauli
dc.date.accessioned2019-06-18T06:03:33Z
dc.date.available2019-06-18T06:03:33Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64667
dc.description.abstractTutkin Michelangelo di Merisi da Caravaggion (1571–1610) öljyvärimaalausta Paavalin kääntymys (1601). Maalaus sijaitsee Santa Maria del Popolo -kirkon Cerasi-kappelissa Roomassa. Samassa kappelissa on kaksi muutakin maalausta. Esillä ovat myös Caravaggion maalaama Pietarin ristiinnaulitseminen (1601) ja Annibale Carraccin (1560–1609) Neitsyt Marian taivaaseenottaminen (1601). Olen tullut siihen tulokseen, että näillä kolmella maalauksella on keskinäinen vuoropuhelu, jota ei juuri ole aiemmassa kirjallisuudessa otettu huomioon. Käytän tulkinnassa hyödyksi taidehistorian opintojeni lisäksi teologian, uskontotieteen, filosofian, estetiikan, alue- ja kulttuurintutkimuksen ja kulttuuriperinnön tutkimuksen opintoja, joiden avulla esitän maalauksen tulkintaan uusia näkökulmia. Maalauksen tärkeä teema on ihminen tienristeyksessä, käännekohdan äärellä. Tämä teema on ajaton ja koskee kaikkia ihmisiä – katolisen kirkon opetuksen mukaan myös heitä, jotka ovat jo nukkuneet pois. Caravaggion maalaama Paavali makaa kädet ja jalat harallaan kuin rocktähti, sillä jumalallinen valospotti, totuuden välähdys, on sokeuttanut hänet. Paavali joutuu tutkimaan sisintään. Tappajasta syntyy uusi ihminen, joka julistaa rauhaa kaikille. Olen ollut koko aikuisikäni tekemisissä huonoista olosuhteista pelastettujen hevosten kanssa. Kolmas tärkeä tutkimuskohde onkin hevonen, joka täyttää maalauksen pinta-alasta valtaosan. Hevosen keskeisyydelle on löydettävissä runsaasti perusteita antiikin taruperinteestä, kirkon opetuksesta ja maalaustaiteen historiasta. Kilpailu maalareiden välillä oli armotonta, ja siksi Caravaggio panosti maalauksiinsa intohimoisesti. Hän teki tarkkaa taustatyötä ennen maalaamistapahtumaa. On epäuskottavaa. että hevonen olisi maalattu teokseen vain sen vuoksi, että maalari olisi halunnut osoittaa kilpailijoilleen ylivoimaansa vaikean hahmon maalaamisessa. Hevosen hoitajaksi tutkimuskirjallisuudessa usein arveltu mies on tulkintani mukaan ensimmäinen kristitty marttyyri Stefanos, jonka kivitykseen Paavali oli osallistunut. Toinen keskeinen löytöni on se, että teoksessa on mukana monella tasolla arkkienkeli Mikael. Caravaggion teokset näyttävät dokumentaarisilta, valokuvamaisilta, niissä on huumoria, ne ovat monitulkintaisia. Teosten väriskaala on poikkeuksellisen rikas. Valokuvaajana olen innoissani Caravaggion tavasta käsitellä valoa. Tulkinnassani teokseen maalattu valoilmiö tarkoittaa Kristuksen ilmestymistä, joka on symbolisesti puettu arkkienkeli Mikaelin miekan välähdykseen. Lähdekirjallisuudessa Caravaggio esitetään nerona, joka edusti uutta aikakautta. Hänet nähdään jopa modernismin perustajana. On myös kirjoitettu, että hänen todellinen suuruutensa löydettiin vasta 1900-luvun toisella vuosikymmenellä. Monet hänen maalauksistaan, kuten Paavalin kääntymys, ovat kuitenkin olleet samalla paikalla jo vuosisatoja ja palvelleet pyhiinvaeltajia sekä messussa kävijöitä samalla tavalla kuin nyt. Tämä arkinen seikka on mielestäni hyvin merkittävä. Teos toimii edelleen tehtävässään katolisen uskon artefaktina ja tärkeänä 1600-luvun alun Rooman kirkkotaiteen dokumenttina.fi
dc.format.extent99
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherCaravaggio
dc.subject.otherPaavali
dc.subject.otherPietari
dc.subject.otherNeitsyt Maria
dc.subject.otherarkkienkeli Mikael
dc.subject.otherStefanos
dc.subject.otherLuther
dc.subject.othervastareformaatio
dc.subject.otherSanta Maria del Popolo
dc.subject.otherRooma
dc.titlePaavalin kääntymys Caravaggion kuvaamana
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201906183261
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTaidehistoriafi
dc.contributor.oppiaineArt Historyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi310
dc.subject.ysokuvataide
dc.subject.ysopaha
dc.subject.ysohyvä
dc.subject.ysovalo
dc.subject.ysokääntymys
dc.subject.ysopyhiinvaellukset
dc.subject.ysoroomalaiskatolinen kirkko
dc.subject.ysomaalaukset
dc.subject.ysohevonen
dc.subject.ysomaalaustaide
dc.format.contentfulltext
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..fi
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).en
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot