Show simple item record

dc.contributor.advisorKorhonen, Pekka
dc.contributor.authorSorsimo, Janette
dc.date.accessioned2019-06-14T07:30:41Z
dc.date.available2019-06-14T07:30:41Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64618
dc.description.abstractTämän tutkielman keskiössä on YK:n yleiskokouksen suojeluvastuuta koskeva debatti vuodelta 2018. Suojeluvastuu on vuonna 2005 YK:n yleiskokouksen hyväksymä periaate, jonka kolme pylvästä käsittävät valtion ensisijaisen velvollisuuden puolustaa alueellaan olevia ihmisiä kansanmurhilta, sotarikoksilta, rikoksilta ihmisyyttä vastaan sekä etniseltä puhdistukselta. Suojeluvastuu sisältää myös kansainvälisen yhteisön vastuun avustaa valtioita täyttämään oma velvollisuutensa ja ryhtyä kollektiivisiin toimiin, mikäli valtio epäonnistuu suojeluvastuunsa kantamisessa. Tutkielmassa käsiteltävä keskustelu on toinen virallinen debatti, joka aiheesta on käyty YK:n yleiskokouksessa vuoden 2009 jälkeen. Suojeluvastuun statusta kansainvälisenä normina on kyseenalaistettu sekä valtioiden että tutkijoiden taholta. Tutkimuksen tehtävänä onkin selvittää, miten kokoukseen osallistuneet tahot määrittelevät suojeluvastuun periaatteen käsitteen ja miten ne argumentoivat sen toimeenpanon puolesta ja vastaan. Tutkimustehtävää tarkastellaan normiteorian näkökulmasta retorista luentaa analyysissä hyödyntäen. Aineistona tutkielmassa on YK:n yleiskokouksen viralliset istuntopöytäkirjat, joista käy ilmi keskusteluun osallistuneiden puheenvuorot. Aineistoa analysoidaan Kari Palosen poliittisen luennan käsitteen kautta sekä hyödyntäen Roderick P. Hartin versiota Toulminin mallista. Tutkimuksessa käy ilmi, että vaikka debattiin osallistujat pääsääntöisesti antavat uudelleen tukensa suojeluvastuulle, jakautuvat näkökannat edelleen sen kolmannen pilarin sekä periaatteen toimeenpanon osalta. Keskustelun voi nähdä retorisesta näkökulmasta konfliktiasetelmana, jolloin keskustelun kulkua ja agendan asettelua pyrkivät määrittämään vuorollaan suojeluvastuuseen skeptisesti suhtautuvat tai sitä vastustavat osanottajat ja vuorollaan sen puolestapuhujat. Keskusteluun osallistujat määrittelevät suojeluvastuun hyvin eri termein eikä sitä voida keskustelun perusteella sanoa täysin vakiintuneeksi globaaliksi normiksi. Osa sen osa-alueista saa keskustelussa kuitenkin laajaa tukea.fi
dc.description.abstractThis thesis examines the UN General Assembly debate on the responsibility to protect (known as R2P) held in 2018. R2P is a notion endorsed unanimously by the UN General Assembly in 2005. Its three pillars embody the primary responsibility of states to protect their populations from genocide, war crimes, crimes against humanity and ethnic cleansing. It also incorporates the responsibility of the international community to assist states to fulfil their responsibility and to act collectively if a state manifestly fails to carry out its obligations. The debate in focus in this thesis is the second UN General Assembly formal debate on R2P since 2009. The status of R2P as a norm has been contested by both states and scholars. The purpose of this thesis is to examine how participants of the 2018 debate define R2P and how they argue for and against its implementation. These research questions are explored from the perspective of norm theory and rhetorical criticism. The research material consists of the statements made by participants of the debate and they are retrieved from the UN General Assembly Official Records. The analysis is carried out by applying Kari Palonen’s thoughts on interpreting the political and Rhoderick P. Hart’s modified version of the Toulmin system. The results reveal that although participants of the debate primarily reaffirm their commitment to R2P, they continue to disagree over pillar III and implementation of R2P. From a rhetorical perspective, the debate can be understood as a conflict where both proponents of R2P and those states that are sceptical of it or oppose it seek in turn to determine the premise of the discussion and set the agenda. Participants of the debate define R2P in many different terms and based on the discussion it is not possible to call R2P a fully-fledged global norm. However, some aspects of R2P do receive broad support in the debate.en
dc.format.extent106
dc.language.isoen
dc.subject.otherUnited Nations
dc.subject.otherGeneral Assembly
dc.subject.otherregional groups
dc.subject.otherdebate
dc.titleR2P - a contested concept or a global norm? : a rhetorical analysis of the United Nations General Assembly formal debate on R2P in 2018
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201906143204
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineValtio-oppifi
dc.contributor.oppiainePolitical Scienceen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi208
dc.subject.ysoretoriikka
dc.subject.ysomultilateralismi
dc.subject.ysosuvereniteetti
dc.subject.ysonormit
dc.subject.ysosuojeluvastuu
dc.subject.ysorhetoric
dc.subject.ysomultilateralism
dc.subject.ysosovereignty
dc.subject.ysonorms
dc.subject.ysoresponsibility to protect


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record