Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä Saksan liittopäivien parlamenttiryhmien edustajilla oli pakolaispolitiikasta Saksan vuoden 2018 hallituskriisin aikaan. Tutkielmassa tarkastellaan myös liittopäivien eli Bundestagin parlamentaaristen menettelytapojen aspekteja ja pohditaan sen täysistunnoissa käytetyn parlamentaarisen retoriikan luonnetta. Tutkielman taustan muodostavat pakolaispolitiikan kehitys Saksassa jälleenyhdistymisen jälkeen sekä vuoden 2015 pakolaiskriisi. Saksan voidaan havaita suhtautuneen politiikanteossaan pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin yhä rajoittavammin jälleenyhdistymisen jälkeen, sillä sen pakolaispolitiikka on muuttunut yhä rajoittavammaksi ja maa on keskittynyt enemmän työperäiseen maahanmuuttoon. Myös Euroopan tasolla Saksa on ollut haluton muuttamaan EU:n turvapaikkapoliittisten linjausten suuntaviivoja. Tätä taustaa vasten Saksan toiminta vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana voi vaikuttaa varsin oudolta, ja tutkielma pyrkii selvittämään myös syitä tähän. Saksan roolilla pakolaiskriisin hallinnassa oli suuria vaikutuksia maan sisäpolitiikkaan, mistä osoituksena voidaan pitää perinteisten kansanpuolueiden suosion laskua ja oikeistopuolue AfD:n nousua. Kesällä 2018 vaikeiden hallitusneuvottelujen jälkeen muodostettu suuri koalitio ajautui Asylstreit-nimellä tunnettuun hallituskriisiin, joka uhkasi kaataa vasta hiljattain muodostetun hallituksen ja rikkoa myös Saksan kristillisdemokraattisten puolueiden perinteisen liiton. Tutkielman analyysi osoittaa, että tuon ajan täysistuntokeskusteluista on mahdollista lukea esiin lukuisia erilaisia käsityksiä Saksan pakolaispolitiikasta. Analyysin perusteella voidaan tehdä perustavanlaatuinen jako kansallisten ja eurooppalaisten käsitysten välillä ja jakaa aiheet edelleen näiden kahden tason sisällä. Analyysistä käy lisäksi ilmi, että monet käsitykset liittyvät läheisesti loppukesän 2015 tapahtumiin, mikä osaltaan korostaa niiden merkitystä saksalaisessa pakolaispolitiikkakeskustelussa. ... This thesis aims to explore what kind of conceptions regarding asylum policy the representatives of different parliamentary fractions of the federal parliamentary assembly of Bundestag had during the German government crisis of 2018. The thesis also looks into the more procedural aspects of Bundestag as a parliamentary assembly and makes considerations about the nature of parliamentary rhetoric that is used in the plenum of this parliamentary assembly. The development of the asylum policy field in Germany after reunification and the Refugee crisis of 2015 build the background for the thesis. Germany can be observed taking an ever-restricting stance toward refugees and asylum seekers since the reunification as its asylum policy has become more and more restricting and the country has been keener on concentrating on labour migration. On the European level, Germany has also been reluctant to change the status quo of the asylum policy guidelines of the EU. Against this backdrop, Germany’s actions during the Refugee crisis of 2015 can seem rather strange and the thesis aims to explore some of the reasons behind this as well. Germany’s role in the management of the crisis had great effects in its domestic politics, evidenced by the decline of the people’s parties and the rise of the right-wing party AfD. In the summer of 2018 the Grand coalition, formed only recently as a result of difficult coalition negotiations, found itself in a government crisis also known as Asylstreit that threatened to take down the government and also break up the traditional tie between the Christian democrat parties. The analysis shows that a multitude of differing conceptions about German asylum policy can be read out from the plenary debates of this time. A fundamental division between national and European conceptions can be made and a further division of topics inside these two levels can take place. The analysis also reveals that many of the conceptions are closely linked to the events of late summer 2015, highlighting their significance in the overall German refugee policy debate. ...

parliamentary rhetoric rhetorical analysis Bundestag forced migration refugee crisis parlamentarismi pakolaispolitiikka retoriikka turvapaikkapolitiikka parlamentit parliamentarism refugee policy rhetoric asylum policy parliaments