Kemian opettajien ja oppilaiden näkemyksiä kemian opettajan auktoriteetista

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin kemian opettajien ja oppilaiden näkemyksiä kemian opettajan auktoriteetista. Tutkielman avulla parannettiin tietämystä auktoriteetista ja opettajana toimimisesta, jotta kemian opettajat ja opettajaksi opiskelevat voisivat kehittää omaa opettajuuttaan. Tutkielman kirjallisessa osiossa perehdyttiin siihen, mitä auktoriteetti tarkoittaa, miten opettajan auktoriteetti muodostuu ja miten sitä voidaan kehittää. Lisäksi aiempien tutkimustulosten avulla selvitettiin opettajien ja oppilaiden näkemyksiä opettajan auktoriteetista. Kemian opettajan ammatti-identiteetin ja kemian opetukseen liittyvien erityispiirteiden avulla tarkasteltiin vielä tarkemmin kemian opettajan auktoriteettia, sen muodostumista ja kehittämistä.

Kemian opettajan auktoriteetilla tarkoitetaan vähintään kahden henkilön välistä vuorovaikutussuhdetta, jossa opettajalla on oppilasta enemmän valtaa. Kemian opettajan auktoriteetin katsotaan rajoittuvan koulumaailmaan, erityisesti kemian oppitunneille. Traditionaalisella auktoriteetilla opettaja kykenee luomaan hyvät tavat, karismaattisella auktoriteetilla hyvät vuorovaikutussuhteet ja laillisella auktoriteetilla hyvän opetuksen. Auktoriteetin katsotaan siis muodostuvan opettajan ammattiasemasta, opettamisen pätevyydestä, luokanhallinnasta ja opettajan persoonasta. Opettajan auktoriteettia voidaan kehittää puolestaan opettajan omia toimintatapoja ja pedagogista sisältötietoa kehittämällä, vastuuta jakamalla ja löytämällä oma tapansa opettaa.

Tutkimuksen kokeelliseen osaan osallistui kuusi kemian opettajaa ja 25 yhdeksäsluokkalaista. Kemian opettajien näkemyksiä selvitettiin teemahaastattelulla ja oppilaiden näkemyksiä kyselytutkimuksella. Tutkimuksessa ilmenee sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen luonne ja tutkimus pohjautuu fenomenologis-hermeneuttisen tutkimuksen piirteisiin. Tutkimusaineisto analysoitiin sekä tilastollisen analyysin että aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Kokeellisen osan mukaan auktoriteetti nähdään positiivisena ja opetustyön kannalta tarpeellisena asiana. Lisäksi auktoriteetti liitettiin osaksi henkilön persoonaa ja asiantuntijuutta. Auktoriteettisuhteeseen katsottiin kuuluvan myös jonkinlaista valta-asettelua. Auktoriteetin koettiin muodostuvan opettajan ja oppilaan välisestä vuorovaikutussuhteesta, jossa opettajan asema, persoona sekä ammattitaito vaikuttavat. Auktoriteetin kehittäminen nähtiin puolestaan koko opetusuran ajan kestävänä prosessina. Lisäksi auktoriteetin katsottiin kehittyvän pedagogista sisältötietoa parantamalla ja opettajapersoonaa vahvistamalla. Auktoriteetin kehittämiseen liitettiin siis olennaisesti opettajaksi kasvaminen.