Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia naisten representaatiota mediadiskursseissa. Tutkimus keskittyy terroristijärjestö Boko Haramiin Nigeriassa ja vuonna 2014 tapahtuneeseen Chibokin massakidnappaukseen. Boko Haram on jihadistinen terroristijärjestö, joka sai alkunsa pohjoisessa Nigeriassa. Ryhmän tavoite on luoda islamistinen kalifikunta läntiseen Afrikkaan, ja ryhmä on erityisen tunnettu sen länsivastaisesta ajattelusta, järjestelmällisestä seksuaalisen väkivallan käytöstä sekä massakidnappauksista. Vuonna 2014 Boko Haram herätti kansainvälistä huomiota sieppaamalla 276 koulutyttöä Chibokin kylästä.
Naisten rooli kyseisessä konfliktissa nähdään usein vain uhrina. Sen vuoksi tutkimuksen tarkempana tavoitteena on tarkastella millaisia rooleja naisiin yhdistetään eri mediadiskursseissa ja kuinka nämä diskurssit keskustelevat naisten aktivismista sekä rauhantyöstä. Tutkimus tarkastelee näitä kysymyksiä myös laajemmassa sosiaalisessa kontekstissa ja analysoi tuloksia Nigeriassa vallits
evan patriarkaalisen ideologian valossa. Tutkimuksen aineisto koostuu sanomalehtiartikkeleista kahdesta vaikutusvaltaisesta nigerialaisesta sanomalehdestä, This Day ja Vanguard, sekä nigerialaisen naisten johtaman #BringBackOurGirls-liikkeen lehdistötiedotteista.
Tutkimus lähestyy aihetta kriittisen diskurssianalyysin avulla, joka toimii tutkimuksen teoreettisena sekä metodologisena viitekehyksenä. Tutkimus nojaa Norman Fairclough’n kolmiportaiseen kriittisen diskurssianalyysin malliin, ja tutkii aineistossa käytettäviä sanavalintoja ja kuinka ne heijastelevat Nigeriassa vallitsevia valtasuhteita, hegemoniaa ja patriarkaalista ideologiaa.
Tutkimustulokset osoittavat, että naisiin liitetyt roolit jakautuvat neljään kategoriaan molemmissa mediadiskursseissa: naisia kuvataan uhreina ja toimijoina sekä heihin liitetään sosiaalisiin suhteisiin perustuvia rooleja ja symbolisia rooleja. Naisten aktivismia taas kuvataan kolmen kategorian kautta: aktivismista keskustellaan tietoisuuden lisäämisenä, formaalina rauhantyönä ja negatiivisena vaikuttamisena. Tuloksista voidaan päätellä, että sanomalehtien tuottama diskurssi heijastelee patriarkaalista ideologiaa vahvemmin, kun taas naistenliikkeen tuottama diskurssi haastaa tätä hegemoniaa.
Tutkimuksen tuloksista voidaan tulkita, että naisten osallistumisen tiellä on esteitä. Tutkimustulosten perusteella tutkielma ehdottaa, että Nigerian tulee edistää naisten osallistumista rauhantyöhön panemalla toimeen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325. Sen lisäksi naisten asemaa ja tasa-arvoa tulee parantaa investoimalla naisten ja tyttöjen koulutukseen.
...
The purpose of this study was to examine the representation of women in media discourses in the context of Boko Haram in Nigeria and the Chibok kidnappings. Boko Haram is a jihadist terrorist group established in Northern Nigeria. The aim of the group is to establish an Islamic caliphate in Western Africa, and the group is well known for its anti-Western ideology, strategical use of sexual and gender-based violence, and mass kidnappings. In 2014, the abduction of 276 schoolgirls from a secondary school in Chibok caused an international out-cry and brought the group under international attention.
In the conflict against Boko Haram, women are often portrayed as mere victims. Therefore, the research questions focused on the roles that women are ascribed through the discourse as well as to examine how their peace efforts are discussed. Furthermore, these questions were analyzed in the broader social context and were reflected against the patriarchal social structure prevalent in Nigeria.
The dataset used in this study comprises of newspaper articles from two leading Nigerian newspapers, This Day and Vanguard, and statements from #BringBackOurGirls, a Nigerian women-led movement advocating for the rescue of the Chibok girls.
Research questions were investigated through Critical Discourse Analysis (CDA), which served both as the methodological and theoretical framework for this study. In particular, the study utilizes Norman Fairclough’s three-dimensional framework, and examines the wordings used in describing women’s roles and activism, as well as the way in which power relations, hegemony and ideology manifest themselves through the discursive practices.
The study discovered that in both discourses, women’s roles were portrayed through four different categories: victimhood, agency, relational roles and symbolic roles. The representation of women’s activism, on the other hand, falls under three categories, and were represented as awareness-raising, formal advocacy and peace-building as well as negative influencing. The results suggest that the mainstream media discourse is more in accordance with the patriarchal ideology, whereas the discourse generated by the women-led movement provided a more counter-hegemonic voice.
The results reveal barriers in female participation. Therefore, this study recommends further implementation of the United Nations Security Council Resolution 1325 in order to enhance women’s participation in peace processes. Furthermore, the study recommends increased investments in female education in order to change attitudes on women’s roles and enhance gender equality.
...
