Hautalahden aliupseeri- ja upseerikylän kulttuurisen arvon rakentuminen

Abstract

Maisterintutkielma käsittelee puolustushallinnon 1940–1941 rakennuttamaa entistä aliupseeri- ja upseerikylää Savonlinnan Kerimäen Kumpurannan Hautalahdessa. Suomeen rakennettiin talvisodan jälkeen useita niin sanottuja korpivaruskuntia tyyppipiirustuksilla ja alueita on vielä jonkin verran jäljellä. Aliupseeri- ja upseeritalojen A1 ja A2 tyyppipiirustukset on suunnitellut arkkitehti Elsi Borg (1893–1958) työskennellessään puolustuslaitoksella. Puolustuslaitoksen talvisodan jälkeistä parakkirakentamista ei ole tutkittu. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Hautalahden parakkialue on muuttunut vuosien varrella, mitkä seikat ovat vaikuttaneet sen säilymiseen näihin päiviin saakka ja miten alueen kulttuuriperintöarvo muodostuu.

Aihetta tutkitaan museologisesta näkökulmasta käsin. Tutkimuksen voi liittää puolustuslaitoksen rakentamisen, 1940-luvun arkkitehtuurin ja museologian sekä kulttuuriperinnön tutkimuksen tutkimuksellisiin konteksteihin. Tutkielmassa on hyödynnetty varsinkin Kirsi Saarikankaan Model houses for model families: Gender, ideology and the modern dwelling: the type-planned houses of the 1940s in Finland -väitöskirjaa ja Anne Mäkisen Suomen valkoinen sotilasarkkitehtuuri 1926-1939 -väitöskirjaa sekä Suomen puolustushistoriasta kertovaa tietokirjallisuutta.

Tutkielman aineisto perustuu pääosin Kansallisarkiston, Savonlinnan kaupunginarkiston sekä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen arkistoaineistoihin. Näiden lisäksi aineiston keruuta on toteutettu tutkimuskohdetta havainnoimalla ja haastattelemalla yhtä talonomistajaa. Aineiston analyysimetodina käytetään sisällönanalyysia. Suomen museoliiton merkitysanalyysimenetelmää hyödynnetään alueen kulttuuriperintöarvon jäsentämiseen. Tällöin Hautalahden merkityksiä analysoidaan merkitysanalyysimenetelmän seitsemän kriteerin avulla.

Hautalahden asuinalueen muutoksiin vaikuttivat niin puolustushallinnon linjaukset, kuin laajemmat yhteiskunnalliset muutokset. Rakennusten omistajat ovat vaihtuneet, samoin kuin talojen ulkoasu, mutta alueen tunnistettavuus on säilynyt suhteellisen hyvin. Alueen säilymiseen tähän päivään saakka on vaikuttanut erityisesti sen sijainti hyvällä paikalla kirkasvetisen järven rannalla, sen syrjäinen sijainti sekä rakennustapa. Hautalahden kulttuuriperintöarvo muodostuu monista tekijöistä. Savonlinnan maakuntamuseo näkee Hautalahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaana alueena, joka omaa historiallista, kulttuurihistoriallista ja maisemallista arvoa vuoden 1996 inventoinnin perusteella. Hautalahti on fyysinen todiste puolustuslaitoksen vuosien 1940–1941 kantahenkilökunnan majoitusrakentamisesta ja välittää rakennusten vaiheisiin liittyviä yhteiskunnallisia ja yksityisiä merkityksiä.