”Ihanaa, että joku pitää Suomen ficcaajien hukkuvia päitä pinnalla” : suomalaisten fanifiktioharrastajien asenteet suomenkielistä fanifiktiota ja sen kirjoittajia kohtaan

Abstract

Maisterintutkimukseni käsittelee äidinkieleltään suomenkielisten fanifiktioharrastajien kieliasenteita. Fanfiktion lukeminen tai kirjoittaminen on keskeinen tapa toteuttaa omaa faniuttaan, mutta Suomessa fanifiktiota ei ole vielä tutkittu erityisen paljoa kielitieteen näkökulmasta. Fanifiktio ei ole kieliasenteista vapaa ilmiö, ja suurin osa kansainvälisillä fanifiktiosivuilla julkaistusta fanifiktiosta on englanninkielistä, jolloin englanninkielinen fanifiktio näyttäytyy fanifiktioyhteisöissä normina. Kysymyksiä herättääkin, minkälainen asema suomenkielisellä fanifiktiolla on suomalaisten fanifiktioharrastajien keskuudessa. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1. Miten äidinkieleltään suomenkieliset fanifiktioharrastajat asennoituvat suomen kielellä kirjoittamiseen ja suomenkieliseen fanifiktioon? 2. Miten äidinkieleltään suomenkieliset fanifiktioharrastajat asennoituvat suomenkielisen fanifiktion kirjoittajiin? Tutkimukseni yhdistelee kansanlingvistiikkaan kuuluvaa kieliasennetutkimusta sekä fanitutkimusta. Kieliasenteet on perinteisesti jaoteltu kolmeen toisiinsa vaikuttavaan osa-alueeseen, jotka ovat kognitiivinen, affektiivinen ja konatiivinen osa-alue. Tutkimuksessani hyödynnän kahta aineistoa, vuonna 2016 kerättyä, 100 hengen otannasta koottua kyselyaineistoa sekä vuonna 2018 kerättyä 10 hengen yksilöhaastatteluaineistoa. Aineistojen analyysissä käytän teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Äidinkieleltään suomenkieliset fanifiktioharrastajat asennoituvat varsin ristiriitaisesti suomenkieliseen fanifiktioon, ja asennoitumiseen vaikuttaa merkittävästi se, millä kielellä harrastaja tuottaa tai kuluttaa fanifiktiota ja miten paljon hän on tekemisissä suomenkielisen fanifiktion kanssa. Myönteisissä näkökulmissa suomenkielistä fanifiktiota kuvataan esimerkiksi kauniina ja tekstejä arvostetaan, koska ne on kirjoitettu harrastajan äidinkielellä. Kuitenkin monet pitävät suomenkielistä fanifiktiota kömpelönä ja suhtautuvat kielteisesti suomenkielisen fanifiktion kannattavuuteen, laatuun sekä suomen kielen käyttömahdollisuuksiin fanifiktiossa. Tästä huolimatta suomenkielisen fanifiktion toivotaan lisääntyvän ja kehittyvän tulevaisuudessa. Asennoituminen suomenkielistä fanifiktiota kirjoittavia kohtaan on sen sijaan pääsääntöisesti myönteistä, ja lähtökohtaisesti suomeksi kirjoitettavia kunnioitetaan ja arvostetaan. Tutkimukseni osoittaa, että fanifiktioharrastajien kieliasenteet vaikuttavat siihen, millä kielillä he lukevat tai kirjoittavat fanifiktiota. Tutkimukseni osoittaa myös, että englanninkielisen fanfiktion normalisoitu asema fanifiktioharrastajien keskuudessa vaikuttaa suomenkielisen fanifiktion asemaan. Tutkimustani voidaan hyödyntää fanifiktiota tutkittaessa mutta myös laajemmissa konteksteissa, esimerkiksi tutkittaessa suomen kieleen kohdistuneita asenteita ja suomen kielen käytettävyyttä eri kielenkäyttötilanteissa.