Faktasta aineksia selkokirjailijan työpäiväkirjaan : historiallisen miljöön ja henkilöhahmojen suunnittelu selkotarinaan

Abstract

Tämä tutkimus pohjautuu selkokieleen. Selkokieli on suomen kielen muoto. Se on yleiskieltä helpompaa suomen kieltä, jossa sanat, sisältö ja rakenne ovat selkeytettyjä, helpommin ymmärrettäviä. Selkokielestä hyötyvät henkilöt, joilla on lukemisen haasteita. Tutkimuksessa selkokieltä lähestytään selkokirjailijan näkökulmasta. Esittelen selkokirjani suunnittelua oman työpäiväkirjani avulla. Työpäiväkirjassa luon Annan tarinaan (työnimi) miljöön, henkilöhahmot sekä juonen. Selkotarinan suunnittelu lähtee yleiskielisen kirjan suunnittelun tavoin liikkeelle ideoinnista ja tiedonkeruusta, jatkuen miljöön, henkilöhahmojen sekä juonen rakentamiseen. Koska selkokieli on lukijalähtöistä kieltä, katsoo selkokirjailija työtään vahvasti lukijan näkökulmasta kirjoittamisprosessin jokaisessa vaiheessa. Annan tarina kertoo Lapin sodasta kotirintaman ja suomalaisen naisen näkökulmasta. Tarinan miljöö ei ole selkolukijalle helppo. Se sijoittuu menneeseen aikaan ja sisältää hankalia sanoja. Miljöön hahmottamista helpotetaan kirjassa Suomen armeijan arkiston (SA-arkiston) autenttisin kuvin. Anna tarinan päähenkilö on nuori Anna, joka kuljettaa karjaa muiden pohjoissuomalaisten nuorten naisten tavoin sodan jaloista turvaan. Taustahenkilöitä tarinassa on kymmenen. Selkotarinassa on tärkeää, että henkilöhahmot erottuvat toisistaan selkeästi. Pelkkä etunimen mainitseminen ei aina riitä. Koska koti, perhe, ystävyys ja rakkaus ovat useille selkokulkijoille tuttuja ympäristöjä, rakensin Annan tarinan henkilöhahmot näiden ympärille. Lisäksi loin henkilögalleriaan selkeyttä muun muassa käyttämällä Annan vanhemmista yleisnimiä äiti ja isä. Annan tarinan juoni on kronologinen. Se ei sisällä selkotarinan hahmottamista vaikeuttavia useita sivujuonia eikä takaumia. Tarinalla on selkeä alku, keskikohta ja loppu. Lisäksi esittelen juonen kulun kirjan alussa sisällysluettelona. Sisällysluettelo helpottaa juonen seuraamista, tukee lukemista sekä muistamista. Selkokieltä on tutkittu Suomessa vähän. Jotta selkokieli pystyisi palvelemaan monipuolisesti yhä laajenevaa selkokielen tarvitsijoiden määrää, tulisi tutkimustakin monipuolistaa ja lisätä.