Frontaalitason polven liikehallinnan yhteys äkillisiin alaraajavammoihin nuorilla urheilijoilla

Abstract

Salibandy ja koripallo ovat suomalaisen nuorison keskuudessa suosittuja joukkuepalloilulajeja, joissa usein vaihtuvat pelitilanteet edellyttävät pelaajilta hyvää liikehallintaa. Puutteet polven liikehallinnassa voivat lisätä äkillisten alaraajavammojen riskiä. Nuorten urheilijoiden terveyttä ja mahdollisimman pitkää peliuraa voidaan tukea kartoittamalla vammoille altistavia riskitekijöitä sekä tunnistamalla lisääntyneeseen riskiryhmään kuuluvat urheilijat. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia pudotushyppy ja yhden jalan pudotushyppy -testien aikaisen frontaalitason polven liikehallinnan ja seurannan aikana ilman kontaktia tapahtuvien äkillisten alaraajavammojen välistä yhteyttä 21-vuotiailla ja nuoremmilla salibandyn ja koripallon pelaajilla.

Tämä prospektiivinen riskitekijätutkimus oli osa laajempaa Tampereen Urheilulääkäriaseman toteuttamaa PROFITS-tutkimusta (Predictors of lower extremity injuries in team sports). Tutkittavat osallistuivat pudotushyppy (VDJ) ja yhden jalan pudotushyppy (SLVDJ) -testeihin vuosina 2011–2013. Alkutilanteen testejä seurasi vamma- ja altistumisaikaseuranta, joka jatkui huhtikuun 2014 loppuun asti. Vammatiedot rekisteröintiin tutkimuslääkäreiden toteuttamilla strukturoiduilla puhelinhaastatteluilla. Aineiston analyysissä oli mukana yhteensä 364 salibandyn (n= 175) ja koripallon (n= 189) pelaajaa (12–21-vuotiaita). Polven liikehallinta määritettiin käyttämällä frontaalitason projektiokulmaa (FPKPA), joka mitattiin kaksiulotteisella (2D) videoanalyysillä lantion matalimmasta asennosta korokkeelta pudottautumisen jälkeisessä alustakontaktissa. FPKPA:n ja ilman kontaktia tapahtuvien äkillisten alaraajavammojen välisen yhteyden riskitekijäanalyysissä käytettiin tilastollisena menetelmänä Coxin regressioanalyysiä. Lisäksi malliin asetettiin seitsemän todennäköistä altistumisriskiä lisäävää ennalta määritettyä muuttujaa. Coxin regressiomalleilla laskettiin hazard ratiot (HR) ja 95%:n luottamusvälit (CI).

Frontaalitason polven liikehallinta ei ollut yhteydessä ilman kontaktia tapahtuneisiin äkillisiin alaraajavammoihin nuorilla salibandyn ja koripallon pelaajilla. Tytöillä salibandyn harrastaminen (VDJ: p= 0.044), liigatasolla pelaaminen (VDJ: p= 0.001, SLVDJ: p <0.001) sekä edeltävän 12 kuukauden aikana tapahtunut äkillinen vamma (VDJ: p <0.001, SLVDJ: p <0.001) selittivät vammautumisriskiä. Lisäksi aikaisempi äkillinen vamma (VDJ: p <0.001, SLVDJ: p <0.001) selitti riskiä altistua äkillisille polvivammoille ja liigatasolla pelaaminen (SLVDJ: p= 0.047) riskiä altistua äkillisille nilkkavammoille. Vastaavasti pojilla dominoiva alaraaja selitti ainoana tekijänä riskiä altistua äkillisille alaraajavammoille (VDJ: p= 0.005, SLVDJ: p= 0.014) ja nilkkavammoille (VDJ: p= 0.009, SLVDJ: p= 0.028).

Tämän tutkimuksen perusteella ei voida osoittaa frontaalitason polven liikehallinnan olevan ilman kontaktia tapahtuvien äkillisten alaraajavammojen riskiä lisäävä tekijä nuorilla urheilijoilla. Tarvitaan lisää laadukkaita tutkimuksia kartoittamaan nuorten alaraajavammojen riskitekijöitä. Riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa vammojen ennaltaehkäisyssä.

Floorball and basketball are popular team sports among young Finnish people. Good movement control is necessary in rapidly changing game situations. Lack of the movement control can increase the risk of acute lower extremity injuries. The health of the young athletes as well as maintaining a longer career can be supported by screening for injury risk factors and by identifying the athletes with increased risk of injury. The purpose of this study was to investigate the association between frontal plane knee control during drop jumps and non-contact acute lower extremity injuries in floorball and basketball players, 21 years old or younger.

This prospective study was part of the larger Predictors of lower extremity injuries in team sports -study (PROFITS-study) carried out in the Tampere Research Center of Sports Medicine (Tampere, Finland). The subjects participated in the baseline tests (vertical drop jump (VDJ) and single-leg vertical drop jump (SLVDJ)) in 2011–2013. After the baseline tests, injury and exposure data collection was conducted until the end of April 2014. All lower extremity injuries were registered through phone interviews conducted by study physicians. Complete data were obtained from 364 floorball (n= 175) and basketball (n= 189) players (aged 12–21 years). The frontal plane knee projection angle (FPKPA) describes the knee movement control and was measured using two-dimensional (2D) video analysis. The FPKPA was determined from the lowest position of a hip in first ground contact after dropping. Association between the FPKPAs and non-contact acute lower extremity injuries were investigated with Cox regression analysis. In addition there were seven adjustment factors in the model which ones may increase the risk of acute injuries. Cox regression models were used to calculate hazard ratios (HRs) and 95% CIs.

There was no statistically significant association between FPKPA and non-contact acute lower extremity injuries among young floorball and basketball players. Floorball (VDJ: p= 0.044), league level (VDJ: p= 0.001, SLVDJ: p <0.001) and history of acute injuries (during 12-month) (VDJ: p <0.001, SLVDJ: p <0.001) explained the risk of injuries in girls. In addition previous acute injuries (VDJ: p <0.001, SLVDJ: p <0.001) explained the risk of acute knee injuries and league level (SLVDJ: p= 0.047) explained the risk of acute ankle injuries. Domineering lower extremity explained the risk of non-contact acute lower extremity injuries (VDJ: p= 0.005, SLVDJ: p= 0.014) and acute ankle injuries (VDJ: p= 0.009, SLVDJ: p= 0.028) in boys.

Based on this study, it is not possible to suggests that frontal plane knee movement control is a risk factor for non-contact acute lower extremity injuries among young athletes. In the future, more high-quality studies will be needed to identify risk factors for young athletes lower extremity injuries. Identifying risk factors plays a key role in preventing injuries.