Pre-emptive logging under the risk of land use restrictions

Abstract

Korkealla luonnon monimuotoisuudella on havaittu olevan positiivinen vaikutus ekosysteemipalveluihin, ja siksi monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen on tärkeää ihmiskunnalle. Elinympäristöjen tuhoutumisen on arvioitu olevan suurin uhka maapallon monimuotoisuudelle, sillä se pienentää eliöiden elintilaa ja lisää reunavaikutusta sekä maiseman pirstoutumista. Elinympäristöjen tuhoutumista voidaan estää luonnonsuojelutoimilla, ja yksityisillä maanomistajilla voi olla merkittävä rooli suojelutavoitteiden saavuttamisessa. Monet maanomistajat eivät kuitenkaan ole halukkaita suojelemaan uhanalaisia lajeja tai elinympäristöjä maillaan, ja osa myöntää heikentäneensä monimuotoisuusarvoja jopa tarkoituksella. Tällaisia epäilyksiä on esitetty mm. puunkorjuusta ekologisesti arvokkaissa metsissä – ilmiö, jota kutsutaan aavistushakkuuksi. Aavistushakkuu-termillä viitataan hakkuuseen, jonka maanomistaja tekee silloin, kun jokin taho suunnittelee suojelualueen perustamista hänen maillensa. Hakkaamalla metsänsä maanomistaja pystyy vähentämään omistamansa kohteen suojeluarvoja ja näin välttymään suojelupäätökseltä sekä siihen liittyviltä maankäytön rajoituksilta. Tutkin, tekivätkö suomalaiset maanomistajat aavistushakkuita korvissa ja rämeillä vuoden 2013 jälkeen, jolloin heille oltiin tiedotettu, että heidän puustoiset suonsa ovat kandidaattikohteita soidensuojelun täydennysehdotuksessa (SSTE). Yhdistin Metsäkeskuksen avoimet metsävarojen ja metsänkäyttöilmoitusten paikkatietoaineistot kaikkien Suomen korpi- ja rämekohteiden osalta, ja vertasin näiden hakkuuasteita SSTE:n kandidaattikorpien ja -rämeiden hakkuuasteisiin vuosien 2013–2018 välillä. Hakkuuaste oli 9,6% korpikandidaattikohteilla ja 13,1% rämekandidaattikohteilla, kun taas vastaavat hakkuuasteet kaikilla muilla Suomen korpi- ja rämekohteilla olivat merkitsevästi korkeammat: 18,3% ja 18,5%. Tulokset osoittavat, että maanomistajien informointi potentiaalisista maankäytön rajoituksista ekologisesti arvokkailla puustoisilla soilla vaikuttaa keskimäärin suojaavan kyseisiä kohteita hakkuilta. Kuitenkin osa kandidaattikohteista hakattiin huolimatta siitä, että maanomistajat tiesivät potentiaalisista suojeluarvoista. Osa maanomistajista saattoi siis aavistushakata omistamansa kohteen. Toisaalta on myös mahdollista, että he pitäytyivät alkuperäisissä hakkuusuunnitelmissaan jättäen potentiaaliset suojeluarvot huomioimatta.

High biodiversity is associated with positive effects on ecosystem services, so the decreasing trend of biodiversity is important to halt. Globally, habitat loss has been estimated to be the biggest threat to biodiversity, reducing the amount of living space of organisms and increasing edge effect and landscape fragmentation. Habitat loss can be avoided by establishing protected areas, and private landowners have an important role in reaching conservation goals. However, many landowners are unwilling to conserve threatened species and habitats on their land, and some have even admitted to damaging them on purpose. One anecdotal accusation of such behavior concerns deliberate timber harvesting in ecologically valuable forests – a phenomenon called pre-emptive logging. Pre-emptive logging refers to the loggings, which landowners execute when an external party aims to establish a protected area on their land. By logging their forests, landowners can reduce biodiversity values of those habitats and avoid protection. I studied whether landowners in Finland engaged in pre-emptive logging in spruce and pine mires after they were informed in 2013 that their forested mires are candidate sites for the Proposal for Supplemental Mire Conservation (PSMC). I combined the Finnish Forest Centre’s open spatial forest resource data and forest use declaration data for all spruce and pine mires with mature tree cover in Finland and compared their harvesting rates to the harvesting rate of the PSMC candidate spruce and pine mires between 2013 and 2018. Harvesting rates for the candidate spruce and pine mires during the five years were 9.6% and 13.1%, respectively. These rates were significantly lower compared to the respective harvesting rates of 18.3% and 18.5% for all other spruce and pine mires in Finland. Thus, informing landowners about prospective land use restrictions on their ecologically valuable forested mires seems on average to safeguard the mires from logging. However, some of the forested candidate mires were logged regardless of the information about their biodiversity values, implying that some landowners either engaged in pre-emptive logging or retained their normal harvesting plans, disregarding the information about the potential biodiversity values.