Tuotteet yleisölehden sivuilla : journalismin ja kaupallisuuden rajamailla

Abstract

Tässä tutkimuksessa tutkittiin yleisölehtien kaupallisesti sävyttyneitä journalistisia sisältöjä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suuri osuus lehtien toimituksellisista sisällöistä nostaa esille tuotteita ja tavaramerkkejä, sekä kuinka paljon yleisölehdissä esiintyy tuotteita. Tuotteella tarkoitettiin tässä tutkimuksessa yleisölehden journalistisessa juttutyypissä esiintyvää kuvallista tuotekuvaa tai tekstiin upotettua tuotemerkin mainintaa.

Tutkimuksen aineisto koostui neljästä suomalaisesta yleisölehdestä: Trendistä, Avotakasta, Meidän Perheestä ja Me Naisista. Tarkastellussa oli lehtinimikkeiden vuoden 2018 toukokuun numerot. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, joka oli kolmivaiheinen. Ensimmäiseksi selvitettiin määrällisesti, kuinka paljon aineiston lehdet sisälsivät lehtikohtaisesti tuotteita ja tuotteita sisältäviä journalistisia sisältöjä. Seuraavassa vaiheessa hyödynnettiin Tapio Kivistön (2016) väitöskirjan luokittelua naisten yleislehtien rakenneosioista, juttumalleista ja juttutyypeistä luokittelemalla aineistosta löytyneet kaupalliset sisällöt Kivistön kategorioihin. Kolmannessa vaiheessa muodostettiin aineiston pohjalta kolme journalistista juttutyyppiä: Toimittaja suosittelee -palstat, Esittelevät henkilöhaastattelut ja Inspiroivat kuvakoosteet.

Sisällönanalyysin johtopäätöksinä oli, että kaikki aineiston lehdet sisälsivät tuotteita, mutta määrät vaihtelivat lehtikohtaisesti. Keskimäärin tuotteita löytyi lehdistä 98. Tuotteita sisältäviä journalististen sisältöjen osuus lehtien kokonaissisällöstä oli muuta toimituksellista sisältöä pienempi. Sisällöt sijoittuvat neuvojuttuina lehden teemallisiin osioihin. Tutkimuksessa havaittiin, että aikakauslehtijournalismissa tuotteiden nostolle annetaan lehdessä yleensä jokin peruste. Sisältöä voidaan oikeuttaa muun muassa korostamalla toimittajan tai toimituksen tekemiä valintoja. Tuotteet voidaan tuoda esille myös jonkin henkilön kautta esimerkiksi haastattelun yhteydessä. Nämä keinot perustelevat ilmoittajien ja kaupallisuuden läsnäoloa journalistissa jutuissa. Tutkimuksessa tehdyt havainnot vahvistavat oletuksia lehtien ja ilmoittajien läheisestä suhteesta, kuten myös vakioituneesta yleisölehden konseptista. Analyysin perusteella aikakauslehtijournalismi voidaan rinnastaa hyöty- ja palvelujournalismin lajityyppeihin, jossa lukija-kuluttajalle kohdennetaan kulutusvalintoja helpottavia sisältöjä.