Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorJarva, Vesa
dc.contributor.authorHopiavuori, Sofia
dc.date.accessioned2019-05-17T13:16:46Z
dc.date.available2019-05-17T13:16:46Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64042
dc.description.abstractTutkielma käsittelee saamesta suomen pohjoisiin aluemurteisiin lainautuneita poroviitteisiä sanoja. Tutkielman tavoitteena on havainnoida sanojen lainautumisprosessia ja merkityksen kehitystä, mihin kielisukulaisuus ja puhujien kielitietous tuo oman lisänsä. Tutkimuskysymyksiä ovat: 1) Millaisia äännevastineita on murteisiin levinneissä poroviitteisissä saamelaislainoissa?, 2) Millaisia johtimia lainoissa on ja miten ne ovat mahdollisesti valikoituneet? ja 3) Onko aineiston sanoissa tapahtunut merkityksen muutoksia ja millaisia ne ovat? Vertailu perustuu sanakirjoihin. Murreaineisto merkityksineen ja levikkeineen pohjautuu Suomen murteiden sanakirjan tietoihin ja saamelaisvastineet ovat enimmäkseen pohjoissaame-suomi-sanakirjoista. Tutkielma edustaa etymologista, historiallis-vertailevaa kielentutkimusta. Aineiston sanoista suuri osa on jo aiemmin todettu lainoiksi, joten päähuomio on äännevastineiden ja merkitysten tarkastelussa ja niiden poikkeavuuksien taustoittamisessa aiempaa tutkimustietoa hyödyntäen. Lainautumista tarkastellaan diakronisen semasiologian ja onomasiologian näkökulmasta. Äännevastineiden muotoutuminen ja merkityksen kehitys edustaa semasiologista näkökulmaa, kun taas tulosten analyysi sanojen poroviitteisyyden kannalta on onomasiologista tutkimusta. Vertailun keskiössä ovat etymologiset kriteerit – äänneasu, merkitys ja levikki. Tutkimuksessa aineisto rajautui näiden pohjalta kuuteen tarkasteltavaan saame-suomi-sanapariin. Aineiston analyysissa äänteet ja tarvittaessa myös merkitykset eriteltiin helpommin havainnoitaviksi kokonaisuuksiksi. Erityisenä huomion kohteena on lainajohdoksien runsaus ja toisaalta merkitysten poikkeavuudet, jotka toimivat päätelmien lähtökohtana. Kuten sanojen äännevastineet ja merkitykset, myös niistä tehdyt tulkinnat ovat enimmäkseen sanakohtaisia. Tutkielma taustoittaa yksittäisten sanojen kautta lainautumisprosessia saamesta suomeen ja myös merkityskentän – tässä tapauksessa poroviitteisyyden – vaikutusta sanojen muotoutumiseen kohdekielessä.fi
dc.format.extent26
dc.language.isofi
dc.subject.othersemasiologia
dc.subject.otheronomasiologia
dc.titleÄännevastineet ja merkityksen kehitys poroviitteisissä saamelaislainoissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201905172669
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysoetymologia
dc.subject.ysolainasanat
dc.subject.ysosaamen kieli
dc.subject.ysokielikontaktit
dc.subject.ysopohjoissaame
dc.subject.ysomurteet
dc.subject.ysoporo
dc.subject.ysokieli


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot