Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorVuori, Hilja
dc.contributor.authorKareksela, Santtu
dc.contributor.authorKotiaho, Janne Sakari
dc.contributor.authorHaapalehto, Tuomas
dc.date.accessioned2019-05-13T10:05:02Z
dc.date.available2019-05-13T10:05:02Z
dc.date.issued2013
dc.identifier.citationVuori, H., Kareksela, S., Kotiaho, J. S., & Haapalehto, T. (2013). <i>Ravinnetason ja ojituksen vaikutus suokasvillisuuden monimuotoisuuteen ja lajikoostumukseen</i>. Metsähallitus. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, A 201. <a href="http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1530" target="_blank">http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1530</a>
dc.identifier.isbn978-952-295-004-8
dc.identifier.otherCONVID_23076331
dc.identifier.otherTUTKAID_59671
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63910
dc.description.abstractLajistollisessa monimuotoisuudessa on havaittavissa ajallista ja paikallista vaihtelua, joka on jo vuosisatojen ajan innoittanut ekologeja selvittämään lajirikkauden määrittäviä tekijöitä. Muun muassa pinta-alan, elinympäristön heterogeenisyyden, energian ja resurssien saatavuuden sekä erilaisten häiriöiden on havaittu vaikuttavan lajistolliseen monimuotoisuuteen. Osa monimuotoisuuteen vaikuttavista prosesseista on yhä huonosti tunnettuja, ja yksittäisen tekijän vaikutusta voi olla vaikea tulkita, sillä eri tekijät ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suokasvillisuusyhteisöjen avulla, vaikuttavatko resurssit tai häiriö (1) yhteisön lajimäärään (alfa-diversiteetti), (2) yhteisöjen väliseen lajistolliseen monimuotoisuuteen (beta-diversiteetti) ja (3) yhteisön lajikoostumukseen, sekä onko resursseilla ja häiriöllä edellä mainittuihin tekijöihin yhdysvaikutusta. Tutkittavana resurssina oli suon ravinnetaso, joita oli kaksi, rehevä ja karu. Tarkasteltavana häiriökäsittelynä oli ojitus, jolla samoin oli kaksi tasoa, ojitettu ja luonnontilainen. Kysymyksiä tarkasteltiin kolmella eri suotyypillä (korvet, rämeet ja avosuot) sekä putkilokasvi- ja lehtisammalyhteisöillä erikseen. Tutkimus toteutettiin Metsähallituksen valtakunnallisen soiden ennallistamisen seurantaverkoston kasvillisuusseurantakohteilla. Rehevillä kohteilla oli poikkeuksetta enemmän lajeja kuin karuilla. Sen sijaan ojitus ei vaikuttanut lajimäärään. Myös beta-diversiteetti oli enimmäkseen rehevillä kohteilla korkeampi kuin karuilla, mutta ojituksen vaikutus beta-diversiteettiin ei ollut yksiselitteinen. Ojitettujen kohteiden lajikoostumus poikkesi luonnontilaisista, joten kohteilla on tapahtunut ojituksen myötä paikallisia sukupuuttoja tai uusien lajien kolonisaatiota. Koska lajimäärä kuitenkin säilyi ojituksessa muuttumattomana, sukupuuttojen ja kolonisaatioiden määrä oli tasapainossa. Ero lajimäärässä karujen ja rehevien kohteiden välillä säilyi yhä lajikoostumuksen muututtua, joten häiriö ei muuttanut resurssien ja lajimäärän välistä suhdetta. Alfa- ja beta-diversiteetti eivät tässä tutkimuksessa osoittautuneet kovin hyödyllisiksi mittareiksi häiriön aiheuttaman yhteisömuutoksen tarkastelussa, sillä ne voivat säilyä muuttumattomana, vaikka yhteisön lajisto muuttuu merkittävästi. Erityisesti lajikoostumuksessa tapahtuneet muutokset saadaan näkyviin käyttämällä lajien läsnäoloon perustuvaa indeksiä. Tulokset osoittavat, että suolajien leviämiskyky on merkittävä tekijä alkuperäisen yhteisörakenteen palautumisen kannalta.fi
dc.format.extent39
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.language.isoeng
dc.publisherMetsähallitus
dc.relation.ispartofseriesMetsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A
dc.relation.urihttp://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1530
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.otheralfa-diversiteetti
dc.subject.otherbeta-diversiteetti
dc.subject.otherhäiriö
dc.subject.otherlajikoostumus
dc.subject.otherlajimäärä
dc.subject.othermires
dc.subject.otheralpha diversity
dc.subject.otherbeta diversity
dc.subject.otherdisturbance
dc.subject.otherspecies composition
dc.titleRavinnetason ja ojituksen vaikutus suokasvillisuuden monimuotoisuuteen ja lajikoostumukseen
dc.typeworkingPaper
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201904292330
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.oppiaineEkologia ja evoluutiobiologiafi
dc.contributor.oppiaineEcology and Evolutionary Biologyen
dc.type.urihttp://purl.org/eprint/type/Report
dc.date.updated2019-04-29T12:15:41Z
dc.description.reviewstatusnonPeerReviewed
dc.relation.issn1799-537X
dc.relation.numberinseriesA 201
dc.type.versionpublishedVersion
dc.rights.copyright© Metsähallitus, 2013.
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysosuot
dc.subject.ysokasvillisuus
dc.subject.ysoresurssit
dc.format.contentfulltext
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p10981
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p1756
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p19352
dc.rights.urlhttp://rightsstatements.org/page/InC/1.0/?language=en


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright