Show simple item record

dc.contributor.authorHonkanen, Tuomas
dc.date.accessioned2019-05-10T11:57:27Z
dc.date.available2019-05-10T11:57:27Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.isbn978-951-39-7723-8
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63884
dc.description.abstractThis thesis investigates the effects of physical fitness, muscle cross-sectional area (CSA) and Gz exposure and their interaction in fighter pilots’ spinal disorders and resulting flight duty limitations (FDL). The primary aim of the study was to evaluate the predictive role of physical and functional fitness tests and muscle CSA in overall low back pain (LBP) and FDL. Other aims were to investigate associations between cumulative Gz exposure and FDL and to study the effects of the gradual increase of exposure on exposure-induced muscular activity responses. Four different study settings were used. Association between functional tests and LBP was studied in a five-year follow-up. Shoulder and neck muscle activity was compared, via electromyography (EMG), between groups of experienced and inexperienced pilots under high Gz exposure. Association between early-career Gz exposure and physical fitness in the pilot selection phase was studied retrospectively among FDL-pilots and non-FDL pilots. Associations between CSA of the lumbar muscles and spinal disorders were studied in a five-year follow-up. The results showed an association between an isometric back endurance test and physical activityrelated LBP. Pull-up and back extension test results obtained in the selection phase were associated with spinal disorder-induced FDL during fighter pilots’ career, but similar association between aerobic fitness and FDL was not observed. Pilots who had experience in flying high-performance aircraft (HPA) had significantly lower shoulder and neck muscle EMG activity at high Gz levels and higher passive G-tolerance than pilots who had no experience in HPA flying. Cumulative Gz exposure during the early career was not associated with subsequent spinal disorder-induced FDL. No association was found between muscle composition or CSA and LBP. Thus, causes and development of spinal disorder -induced FDL seem to be multifactorial. In conclusion, the results show that an adequate level of axial strength and endurance may protect military pilots from spinal disorders. Pilots who had indicated in the selection phase that they do not participate in competitive and guided sports programs may be under an increased risk of spinal disorderinduced FDL. In addition, less experienced pilots may find similar missions more fatiguing than their more experienced colleagues. However, Gz exposure at an individual level does not have a predictive value on future FDL. Keywords: neck pain, low back pain, flight duty limitation, physical fitness, high-performance aircraft, G-forceen
dc.description.abstractTämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää ennustaako sotilaslentäjien fyysinen suorituskyky tai kiihtyvyysvoimille altistuminen tuki- ja liikuntaelimistön oireilua ja lentopalveluksen rajoituksia. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään yksilöllistä kuormittumista kiihtyvyyden lisääntyessä sentrifugissa sekä selän lihasten poikkipinta-alojen yhteyttä vartalon ja alaraajojen isometriseen voimantuottoon ja oireiluun. Tutkimuksen aineisto muodostui neljästä tutkimusjoukosta, joista ensimmäisen muodostavat kokeneet aktiivilentäjät, toisen kahden eri kadettikurssin lentäjät, kolmannen pysyvän lentokelpoisuuden rajoituksen saaneet lentäjät sekä heidän verrokit, ja neljännen kahden peräkkäisen kadettikurssin lentäjät. Fyysisen suorituskyvyn osalta tutkimuksessa selvitettiin: lentäjävalinnan aikainen lihaskunto ja aerobinen kestävyys, vuositarkastuksessa mitattu fyysinen toimintakyky ja vartalon ja alaraajojen isometrinen voima kadettivaiheessa. Kiihtyvyysvoimille altistumista analysoitiin lentäjäkohtaisella kiihtyvyysvoimakertymällä. Liikunta-aktiivisuutta ja oireilua mitattiin kyselyillä ja lentokelpoisuusrajoitteella. Niska-hartiaseudun lihasten aktiivisuutta mitattiin elektromyografialla sentrifugissa ja lihasten poikkipinta-ala mitattiin magneettikuvista. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että alhaisella selän isometrisellä voimalla on yhteys vapaa-ajan liikunnassa koettuihin alaselkävaivoihin, ja huonolla lihaskunnolla lentäjävalinnan aikana on yhteys lentokelpoisuuden rajoittamiseen. Lisäksi havaittiin, että rajoituksen saaneilla lentäjillä oli harvemmin kilpaurheilutausta. Tulosten mukaan hävittäjälentäjät raportoivat alaselkäkivuista potkurikalustolla lentäviä enemmän, mutta toisaalta suurella kiihtyvyysvoimakertymällä ei ole yhteyttä rajoituksiin. Lisäksi havaittiin, että kokeneiden lentäjien lihasaktivaatio on alhaisempaa lennon aikana, ja että he aloittavat vastaponnistuksen myöhemmin verrattuna kokemattomiin. Lannerankalihasten poikkipinta-aloilla ei ollut yhteyttä oireiluun, mutta ne olivat yhteydessä isometristen voimatestitulosten kanssa. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että hyvä lihaskunto ja aktiivinen urheilutausta suojaavat myöhemmältä uranaikaiselta tukirangan oireperäiseltä lentokelpoisuusrajoitukselta, ja selän lihasvoima suojaa alaselkävaivoilta. Näiden tulosten valossa sotilaslentäjävalinnassa tulisi jatkossa huomioida lihaskunnon ja urheilutaustan merkitys, minkä lisäksi lentäjien tulisi panostaa uran aikana lihaskuntoharjoitteluun. Avainsanat: niskakipu, alaselkäkipu, lentokelpoisuusrajoite, fyysinen suorituskyky, hyvittäjälentäjä, G-voimafi
dc.relation.ispartofseriesJYU dissertations
dc.titleFighter pilots’ physical performance and spinal-injury induced flight duty limitations
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-7723-8


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record