Keisarit ajankuvana : muutokset ja jatkumot Flavio Biondon (1392–1463) Decades-teoksessa
Authors
Date
2019Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Italian renessanssi on perinteisesti nähty yhtenä historian käännekohtana, jolloin keskiajan ajattelutapaa vastaan syntyi kilpaileva humanistinen ajattelu. Vaikka aikakauden merkitystä on oikeutetusti madallettu järkeviin mittasuhteisiin, pidetään sitä laajasti poliittisen, kulttuurisen ja historiallisen kontekstin taitekohtana. Tärkeimpien humanistien — kuten Leonardo Brunin ja Lorenzo Vallan — ajatuksia onkin tutkittu laajasti, mutta joidenkin henkilöiden syvällisempi tutkimus on jäänyt uupumaan. Tällainen henkilö on esimerkiksi renessanssihumanisti Flavio Biondo. Hänen merkityksensä humanismille on kyllä tunnustettu, mutta syvempää tutkimusta etenkään hänen historiateoksestaan ei olla tehty.
Tämä tutkimus keskittyy tarkastelemaan Biondoa ja hänen historiateostaan. Se pyrkii hahmottamaan hänen käsityksiään keisari-instituution luonteesta, siihen liittyvistä muutoksista ja jatkumoista vuosina 400–1261 sekä siitä, miten Biondo legitimoi keisarin asemaa eri aikoina. Tutkimuksessa käytetään päälähteenä Biondon teosta Historiarum ab inclinatione Romanorum imperii decades ja täydentävinä lähteinä hänen käyttämiään aikalaislähteitä.
Tutkimuksessa hyödynnetään vahvasti filologisia metodeja kuten tekstin kontekstiin asettamista ja lähilukua yhdistettynä käsitehistorian ja poliittisen historian menetelmiin. Tutkimus sijoittuu lähteiden sisällön vuoksi vahvasti poliittiseen historian tutkimuskenttään. Tutkimuskysymysten valossa se tarkentuu entisestään instituutiohistoriaan. Lähteiden luonne taas suuntaa tutkimusta vahvasti sekä renessanssin ja humanismin historiaan että historiankirjoituksen historiaan.
Tutkimuksessa selviää, että keisari-instituutiossa tapahtuu Biondon mukaan useita muutoksia, tärkeimpinä uudenlaisen keisari-instituution synty lännessä 800-luvulla ja valintakeisariuteen siirtyminen 1000-luvulla. Jatkumoita hahmottaessaan Biondolla korostuu kaksi eri ulottuvuutta: juridinen ja käytännön puoli. Vaikka moni asia muuttui juridisesti ajan kuluessa, moni asia pysyi käytännössä samana, kuten nähdään 400-luvun lopun ostrogoottivallasta Italiassa. Legitiimin keisarin tunnusmerkit vaihtelevat Biondolla halki Decadesin, muuttuen teoksen edetessä yhä enemmän paaveista riippuvaiseksi. Tunnusmerkit kehittyvät usein vastaamaan aikaa, jota milloinkin kuvataan. Teoksesta on löydettävissä myös useita hyvän ja huonon hallitsijan arkkityyppejä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Keisarin valta : bysanttilaisen historiankirjoituksen kautta tarkasteltuna 300 - 1100 -luvuilla
Wihinen, Ella (2012)Pro gradu -tutkielma käsittelee bysanttilaisen keisarin valtaa bysanttilaisen historiankirjoituksen kautta tarkasteltuna 300 - 1100 -luvuilla. Keisarin valtaa tarkastellaan ideologisella ja aatteellisella tasolla sekä ... -
The Historiae Florentini populi by Poggio Bracciolini : Genesis and Fortune of an Alternative History of Florence
Merisalo, Outi (Firenze University Press, 2020)During the last years of his life, Poggio Bracciolini (1380-1459), former Apostolic Secretary and Chancellor of Florence, was working on a long text that he characterized, in a letter written in 1458, as lacking a well-defined ... -
Fullmetal Alchemist -mangan Envy-hahmo kateuden personifikaationa : ikonografinen vertailu 1300-1500-lukujen Invidia-kuvastoon
Ronkainen, Heiska (2022)Tutkielmassa pyritään selvittämään ikonografista ja laadullista menetelmää apuna käyttäen soveltuuko Fullmetal Alchemist -mangasarjan Envy-hahmo kateuden personifikaatioksi. Tutkimus tapahtuu vertailemalla Envyä keskiajan ... -
Transmission of knowledge in Venetian fourteenth-century chronicles
Kuha, Miika (University of Jyväskylä, 2017)The doctoral thesis analyzes eight Venetian chronicles written c. 1340–1390. It looks into the transmission of these texts by examining their mutual relationships and by reconstructing the textual tradition of individual ...