Kylmävesiupotuksen vaikutukset unen laatuun ja autonomisen hermoston palautumiseen myöhään illalla tehdyn peliharjoituksen jälkeen
Authors
Date
2019Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Johdanto. Urheilussa korkeimmalla tasolla kilpailu on yleensä yhteydessä useisiin stressitekijöihin ja rajoituksiin. Huippu-urheilijoiden elämäntapa psykologisine sekä fysiologisine vaateineen aiheuttaa erilaisia haasteita esimerkiksi riittävälle unen laadulle ja määrälle. Tässä tutkimuksessa tutkittiin kylmävesiupotuksen vaikutuksia myöhään illalla tehdyn peliharjoituksen jälkeen unen laatuun ja määrään sekä autonomisen hermoston palautumiseen. Niitä arvioitiin sykkeen, sykevälivaihtelumuuttujien ja unipäiväkirjan avulla.
Menetelmät. Tutkittavina oli 18-33 -vuotiaita miehiä (salibandyn pelaajia: n=12, pituus 1,80 ± 0,04 m, paino 80,2 ± 11,7 kg, BMI 24,7 ± 2,8, Cooperin 12 minuutin juoksutesti 3070 ± 230 m). Tutkittavat pelasivat salibandya maan toiseksi korkeimmalla pääsarjatasolla. Tutkittavilta mitattiin sykevälivaihtelua satunnaisessa järjestyksessä yhteensä kolmen yön ajalta: (1) yö ilman korkeaintensiteettistä kuormitusta ja kylmävesiupotusta oli kontrollina, (2) yö korkeaintensiteettisen lajiharjoituksen jälkeen ilman kylmävesiupotusta (HARJ) ja (3) yö korkeaintensiteettisen lajiharjoituksen ja kylmävesiupotuksen jälkeen (CWI). Interventioissa pelaajat tulivat kuormitusten jälkeen kylmäallashuoneeseen, jossa heiltä mitattiin kehon lämpötila ennen altaaseen menoa sekä altaaseen menon jälkeen. Firstbeatin Bodyguard -mittarilla mitattiin sykevälivaihtelua. Mittaria pidettiin rinnassa yön ajan ja herätessä täytettiin unen laatua ja määrää mittaava lomake. Kuormituksina toimivat kaksi lajiharjoitusta. Kylmävesiupotus suoritettiin rintakehään asti upotettuna viiden minuutin pituisena 10 asteisessa vedessä. Tuloksista laskettiin keskiarvot ja keskihajonnat. Tilastollista merkitsevyyttä ja korrelaatioita analysoitiin SPSS for Windows -ohjelman avulla (IBM SPSS Statistics 24). Tulosten merkitsevyyttä analysointiin Friedmanin non-parametrisellä riippuvien otosten mittauksella ja aineiston muuttujien korrelaatiota keskenään tarkasteltiin Spearmanin korrelaationkertoimen avulla. Tilastollisen merkitsevyyden rajana oli p < 0,05.
Tulokset. Rinnan iholämpötila laski merkitsevästi (p < 0,05) kylmävesiupotuksen seurauksena ja kyynärtaipeen lämpötila nousi merkitsevästi (p < 0,01). Näiden kahden tuloksen seurauksena distaalisten ja proksimaalisten ihon alueiden lämpötila gradientti (DPG) kasvoi (p < 0,01). Syke oli tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,05) korkeammalla kylmävesiupotuksen jälkeen unen ensimmäisen neljän tunnin aikana ja pelkän harjoituksen jälkeen syke oli merkitsevästi (p < 0,01) korkeammalla unen ensimmäisen tunnin aikana kuin kontrollitilanteessa. Sykevälivaihtelun muuttujista LnRMSSD oli kontrollitilanteeseen verrattuna merkitsevästi pienempi sekä CWI (p < 0,01) että HARJ (p < 0,05) tilanteiden jälkeen unen ensimmäisen kolmen tunnin aikana. Kaikki unen ensimmäisen kolmen tunnin aikana mitatut lnHF arvot olivat merkittävästi pienempiä sekä CWI:n jälkeen, että pelkän harjoituksen jälkeen kontrolliyöhön verrattuna (p < 0,05 – p < 0,01). Tutkittavat tunsivat itsensä kylmävesiupotuksen jälkeen levänneemmiksi ja paremmin palautuneiksi kuin ilman kylmävesiupotusta (p < 0,05).
Johtopäätökset. Näyttäisi siltä, että viiden minuutin kylmävesiupotus 10 asteisessa vedessä ei auttanut autonomisen hermoston palautumisessa kuormituksesta vaan se oli objektiivisten mittareiden mukaan stressitekijä. Kuitenkin tutkittavat tunsivat itsensä palautuneimmiksi kylmävesiupotuksen jälkeisenä aamuna kuin ilman sitä. Käytännön valmennuksessa kylmävesiupotuksen käyttöön tulisi totutella ja löytää urheilijalle yksilöllinen upotusaika sekä lämpötila. Kylmävesiupotuksen vaikutuksia urheilijaan tulisi tarkkailla pitkällä aikavälillä ja tämän perusteella tulkita sopiiko kylmävesiupotus palautumismenetelmänä kyseiselle urheilijalle esimerkiksi akuuteissa pelitilanteissa tai kovilla harjoittelujaksoilla.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5333]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Simuloidun hypoksiajakson vaikutukset autonomisen hermoston toimintaan ja elimistön suorituskykyyn kestävyysurheilijoilla
Perätalo, Merja (2023)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten Live High – Train Low and High -mallin (LHTLH) mukainen hypoksiajakso vaikuttaa kestävyysurheilijoiden autonomisen hermoston palautuneisuuteen, räjähtävään ... -
Vuoristovaelluksen vaikutus autonomisen hermoston toimintaan : adaptaation etenemisen seuranta sykevälivaihtelumuuttujien ja satelliittipaikannuksen avulla
Lindqvist, Sini (2014)Vuoristoympäristö on ihmisen fysiologialle yksi epäsuosiollisimmista olosuhteista maapallolla. Vuoristo-olosuhteiden fysikaaliset ominaispiirteet, hypobaarinen hypoksia sekä kylmä ilmasto, asettavat monenlaisia vaatimuksia ... -
Palautuminen maksimikestävyyden, maksimivoiman ja hypertrofisen voiman harjoitusblokeista ja erilaisten harjoitusblokkien vaikutus unen laatuun
Viberg, Tuulia (2019)Johdanto. Huippu-urheilu on tasapainoilua optimaalisen harjoittelun ja palautumisen välillä. Kun harjoittelu on erittäin kuormittavaa, eikä kokonaisuudessa huomioida palautumista ja lepoa riittävästi, muodostuu kehoon ... -
Yksinäisyyden vaikutukset oppimisen yleistymiseen käyttäytymisen ja autonomisen hermoston tasolla
Uitus, Heli; Seppälä, Laura (2021)Oppimisen yliyleistyminen on haitallinen ilmiö, jossa opittu negatiivinen informaatio yleistyy liian laajalle. Oppimisen yliyleistymistä on tutkittu useiden mielenterveyshäiriöiden yhteydessä, mutta sen yhteyksistä ... -
Positiivisen ja negatiivisen kilpailumielialan vaikutus autonomisen hermoston vasteisiin ja onnistumiseen kilpatanssissa
Tuominen, Satu (2010)Tuominen, Satu 2010. Positiivisen ja negatiivisen kilpailumielialan vaikutus autonomisen hermoston vasteisiin ja onnistumiseen kilpatanssissa. Stressi on elimistön luonnollinen tapa reagoida haasteisiin. Positiivinen stressi ...