The purpose of this study was to determine the musical competence of students in the
primary teacher programme in terms of the implementation of the National Core Curriculum
for Basic Education. Musical competence consists of a teacher's knowledge of
music and personal music skills as well as the pedagogical content knowledge needed
when teaching music. Both Gino Stefani's theory of musical competence and David Elliott's
viewpoint on the development of musicianship were applied to this study.
The study was mainly in the form of a quantitative survey and was carried out in
five Finnish teacher training schools (n = 392) during the 2014-2015 academic year. The
research data was substantial, and the results of the analysis are displayed in the form
of diagrams, frequencies, percentages, mean values and standard deviations. The Pearson
product-moment correlation coefficient was applied in the determination of dependences.
The differences between the averages of various teacher training sc
hools were
studied using the independent samples t-test. Some analyses were complemented with
factor and selective regression analyses.
On average, the students' musical knowledge turned out to be moderate. They
knew the various music genres quite well, while their knowledge of Western music, the
basics of musical notation and musical concepts was moderate. However, almost half of
the students possessed only adequate or poor knowledge of musical concepts. Their
knowledge of Finnish music was adequate, which was particularly evident in art and
folk music. When asked to assess their own music skills, the students deemed them to
be moderate, but there were significant differences between individuals as these skills
are, to a great degree, influenced by the students' previous musical activities and hobbies.
These future primary teachers assessed their ability to implement in their music
teaching the learning content of the National Core Curriculum for Basic Education as
follows: "moderate" in grades 1 - 4 and "adequate" in grades 5 - 6. It is thus obvious that
Finnish teacher training does not provide the students with the necessary tools to attain
the requisite musical competence; only one in five students felt they were fully or almost
qualified to teach music in lower comprehensive school. It would seem that for the majority
(60 per cent) of these students, teaching music in grades 1 - 6 is well-nigh impossible,
even though teacher training provides all graduates with the formal qualification to
teach music.
Keywords: competence, diversified music studies, music education, musical competence,
national core curriculum for music, national core curriculum for basic education, primary
teacher training
...
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on tulevan luokanopettajan
musiikillinen kompetenssi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden
toteuttamisen näkökulmasta. Musiikillinen kompetenssi rakentuu opiskelijan
musiikillisista tiedoista ja taidoista sekä opettajan pedagogisesta sisältötiedosta.
Tutkimuksessa sovellettiin Gino Stefanin musiikillisen kompetenssin teoriaa
sekä David Elliottin näkökulmaa muusikkouden kehittymisestä.
Pääosin kvantitatiivinen kyselytutkimus toteutettiin lukuvuonna 2014—15
viidessä luokanopettajakoulutuslaitoksessa (n = 392). Laajan tutkimusaineiston
analyysimenetelminä käytettiin kuvailun osalta diagrammeja, frekvenssejä,
prosenttijakaumia, keskiarvoja ja -hajontoja sekä yhteyttä etsivissä ongelmissa
Pearsonin tulomomenttikerrointa. Joitakin analyysejä täydennettiin faktori- ja
valikoivilla regressioanalyyseillä.
Opiskelijoiden musiikilliset tiedot osoittautuivat keskimäärin kohtalaisiksi.
Musiikin lajit tunnettiin melko hyvin ja länsimainen m
usiikki, nuottiviivaston
perusteet sekä musiikkikäsitteet kohtalaisesti. Käsitteiden osalta lähes puolella
oli vain heikot tai välttävät tiedot. Suomalaisen musiikin tuntemus oli välttävää,
mikä tuli ilmi etenkin taide- ja kansanmusiikissa. Musiikilliset taitonsa opiskelijat
arvioivat kohtalaisiksi, mutta yksilölliset taitoerot osoittautuivat huomattaviksi,
sillä valmiuksiin vaikutti merkittävästi aikaisempi musiikillinen harrastuneisuus.
Tulevat luokanopettajat arvioivat valmiutensa toteuttaa Perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteiden musiikin oppiaineen sisältöjä vuosiluokilla 1—
4 kohtalaisesti ja vuosiluokilla 5—6 välttävästi. Opettajaopinnot eivät siten tue
riittävästi opiskelijan musiikillisen kompetenssin saavuttamista, sillä vain
viidesosa koki olevansa melkein pätevä tai pätevä opettamaan musiikkia
alakoulussa. Suurelle osalle (60 %) opiskelijoista musiikin opettaminen näyttäisi
olevan vuosiluokilla 1—6 lähes mahdotonta, vaikka luokanopettajakoulutus
antaa kaikille muodollisen pätevyyden musiikin opettamiseen.
Asiasanat: kompetenssi, luokanopettajakoulutus, musiikillinen kompetenssi,
musiikin monialaiset opinnot, musiikin opetussuunnitelma, musiikkikasvatus,
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
...
