Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorBergström, Tomi
dc.date.accessioned2019-04-26T07:15:14Z
dc.date.available2019-04-26T07:15:14Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.citationBergström, T. (2019). Psykososiaalisia selitysmalleja psykoosi-ilmiön ymmärtämisen ja integratiivisen hoidon tueksi. <i>Lääkärilehti</i>, <i>74</i>(13), 806-811. <a href="https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/psykososiaalisia-selitysmalleja-psykoosi-ilmion-ymmartamisen-ja-integratiivisen-hoidon-tueksi/" target="_blank">https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/psykososiaalisia-selitysmalleja-psykoosi-ilmion-ymmartamisen-ja-integratiivisen-hoidon-tueksi/</a>
dc.identifier.otherCONVID_29711504
dc.identifier.otherTUTKAID_81129
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63636
dc.description.abstractPsykoosi-ilmiön epäyhtenäisyys on vaikeuttanut tarkoin määriteltyjen hoitomenetelmien kehitystä. Psykososiaalisen näkökulman avulla voidaan hahmottaa psykoosi-ilmiön ja sen määritelmien suhteellinen luonne. Tästä näkökulmasta psykoosiksi tulkittavia ilmiöitä ei voida tyhjentävästi kategorisoida, samaistaa biologisiin mekanismeihin tai hoitaa kontekstista eli henkilön elinpiiristä irrotettuna psykopatologiana. Näkökulman laajentaminen auttaa kehittämään tutkimus- ja hoitokäytäntöjä integratiivista lähestymistapaa käyttäen.fi
dc.description.abstractThe term psychosis refers to a complex phenomenon, characterized by a variety of phenotypic expressions, courses and clinical outcomes. This heterogeneous nature challenges the development of optimal treatment strategies. In response to this challenge, integrative approaches have been preferred, in which the disorder is explained as the result of an interaction between biological vulnerability and psychosocial stress. However, in some cases this could underrate the complex and interrelated nature of psychotic experiences by emphasizing the causal role of the underlying and diagnosable disease entities. This can be balanced with psychosocial and dimensional approaches, and by emphasizing real-world experiences. Based on this, experiences interpreted as a psychosis can be understood as a variation of normal biological, mental and social processes, and often as a consistent reaction to trauma or other life adversities. Respectively, for some, such experiences are extremely painful, whereas for others some aspects of psychosis can be both meaningful and valuable. Due to this complexity and multifaceted nature of phenomena categorized under the psychosis, it cannot be comprehensively treated as a symptom of a singular disease entity apart from its context, including the patient’s social and other “real-life” environments. In treatment, the shift from a traditional one-way interaction to more collaborative dialogues enables the creation of shared understanding between staff, patients, and their close networks concerning each situation. This makes it possible to provide treatment in a more need-adapted manner, and it may itself reduce psychotic symptoms by offering a shared language and meanings for difficult experiences within the patient’s natural environments. In sum, expanding the scope of psychosis has the potential to increase both the validity of research and the effectiveness of treatment practices, though more research is still needed.en
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.publisherSuomen lääkäriliitto
dc.relation.ispartofseriesLääkärilehti
dc.relation.urihttps://www.laakarilehti.fi/tieteessa/katsausartikkeli/psykososiaalisia-selitysmalleja-psykoosi-ilmion-ymmartamisen-ja-integratiivisen-hoidon-tueksi/
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.otherpsykoositfi
dc.subject.otherpsykososiaaliset tekijätfi
dc.subject.otherhoitomenetelmätfi
dc.subject.otherpsykososiaalinen tukifi
dc.titlePsykososiaalisia selitysmalleja psykoosi-ilmiön ymmärtämisen ja integratiivisen hoidon tueksi
dc.typearticle
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201904082092
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.type.urihttp://purl.org/eprint/type/JournalArticle
dc.date.updated2019-04-08T09:15:11Z
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_dcae04bc
dc.description.reviewstatuspeerReviewed
dc.format.pagerange806-811
dc.relation.issn0039-5560
dc.relation.numberinseries13
dc.relation.volume74
dc.type.versionpublishedVersion
dc.rights.copyright© Kirjoittajat & Suomen lääkäriliitto, 2019.
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.subject.ysopsykoosit
dc.subject.ysopsykososiaaliset tekijät
dc.subject.ysomielenterveyshäiriöt
dc.subject.ysopsykososiaalinen tuki
dc.subject.ysohoitomenetelmät
dc.format.contentfulltext
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p4145
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p4391
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p990
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p12954
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p392
dc.rights.urlhttp://rightsstatements.org/page/InC/1.0/?language=en
dc.type.okmA2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright