"Ei periaattees koskaa tarttee olla yksin" : lasten näkemyksiä läheisyydestä ja konflikteista sisarussuhteissa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen lasten näkemyksiä läheisyydestä ja konflikteista sisarussuhteissa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten läheisyys ilmenee sisarussuhteissa, ja millaisia ilmiöitä lapset liittävät sisarusten välisiin konflikteihin. Valitsin aiheen oman kiinnostukseni pohjalta sekä tuottaakseni ajantasaista ja laaja-alaisempaa tietoa aiheesta, jota lasten itsensä näkökulmasta on aiemmin tutkittu verrattain vähän. Keräsin tutkimusaineistoni haastattelemalla kymmentä 3–15-vuotiasta lasta kolmesta eri perheestä kevään ja alkukesän 2018 aikana. Haastattelut toteutettiin lasten kodeissa. Analyysimenetelmänä käytin laadullista sisällönanalyysia. Haastateltavien vastausten perusteella sisarusten välisen läheisyyden keskeisin ilmenemismuoto on konkreettinen yhdessäolo eri muodoissaan. Läheisyyttä ilmentää myös sisarussuhteiden erityislaatuisuus suhteessa muihin ihmissuhteisiin. Lasten sisaruskonflikteihin liittämiä ilmiöitä puolestaan ovat epätasa-arvo, jakaminen sekä yhteiset aktiviteetit. Saamieni tulosten perusteella on tulkittavissa, että läheisyys ja konfliktit ovat selkeästi yhteydessä toisiinsa ja osittain peräti limittäisiä ilmiöitä. Sisarussuhteet näyttäytyvätkin yksilöllisinä ja kompleksisina suhteina, joihin liittyvien ilmiöiden mustavalkoinen jaottelu ei ole mielekästä. Tulokseni viittaavat siihen, että sisarussuhteet tarjoavat monipuolisia vuorovaikutusmahdollisuuksia juuri läheisyyden, luottamuksen sekä ikä- ja sukupuolierojen ansiosta.