dc.contributor.advisor | Korhonen, Pekka | |
dc.contributor.author | Penttilä, Laura | |
dc.date.accessioned | 2019-04-03T08:41:00Z | |
dc.date.available | 2019-04-03T08:41:00Z | |
dc.date.issued | 2019 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/63362 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkimuksen taustalla on Naton yhteisen puolustuksen palautuminen liittouman keskeiseksi tehtäväksi. Yhteinen puolustus on toiminut Naton pelotteena vuodesta 1949 asti. Kyberympäristö on tuonut tähän oman ulottuvuutensa. Tutkimuksen pohjana on kyberympäristön ulottaminen yhteisen puolustuksen alle. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, miten kyberpelotetta rakennetaan Varsovan huippukokouksessa. Tutkimuksessa esitetään niitä linjauksia, joita Nato on tehnyt kyberpuolustuksen suhteen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, miten kyberpuolustus asettuu yhteisen puolustuksen alle.
Tutkimuksen aineisto on vuoden 2016 Varsovan huippukokouksen opas, jossa Nato käsittelee sen tulevien vuosien strategista suuntaa. Varsovan huippukokouksessa tehtiin keskeisiäpoliittisia uudistuksia kyberpuolustuksen suhteen. Keskeisiätapahtumia yhteisen puolustuksen vahvistamisen taustalla olivat Ukrainan kriisi ja Krimin valtaus. Aineistoa analysoidaan kahden eri teorian kautta. Tutkimuksessa on selvitetty skinneriläistä puheteon tulkintaa hyödyntäen mitätekoja Nato on tehnyt kyberpuolustuksen suhteen. Peloteteorian kautta tarkastellaan sitä, miten kyberhyökkäykset toimivat välineinäkyberpuolustuksen vahvistamiseksi, ja miten tämä asettuu yhteisen puolustuksen alle.
Tulokset osoittavat, että keskeisin tekijä oli tulkinnallinen muutos Naton kyberpuolustuksen suhteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että kyberympäristö nähtiin operatiivisena osa-alueena maan, meren ja ilman ohella. Lisäksi tunnistettiin, että Nato on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Tästä syystä jäsenvaltioiden kyberkyvykkyyttäon pyritty parantamaan harjoitustoiminnan, koulutuksen seka poliittisten asiakirjojen kautta. Tutkimustuloksissa nousee esille, että kyberpelotteen kannalta keskeisiä tekijöitä olivat resilienssi, attribuutio, kyvykkyys sekäkyberosaaminen. Naton keskeisimmiksi haasteiksi esitettiin poliittinen päätöksenteko, kyberympäristön ja ajan välinen suhde sekä kyberympäristön monitahoisuus. | fi |
dc.format.extent | 65 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | Nato | |
dc.subject.other | kyberpuolustus | |
dc.subject.other | kyberpelote | |
dc.subject.other | puheteko | |
dc.subject.other | peloteteoria | |
dc.subject.other | kyberympäristö | |
dc.title | Kyberpelotteen rakentuminen : Naton kyberpuolustuksen linjaukset Varsovan huippukokouksen oppaassa | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201904032051 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Valtio-oppi | fi |
dc.contributor.oppiaine | Political Science | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 208 | |
dc.subject.yso | kyberturvallisuus | |
dc.subject.yso | huippukokoukset | |
dc.subject.yso | sotilasliitot | |
dc.subject.yso | pelotteet | |
dc.subject.yso | verkkohyökkäykset | |
dc.subject.yso | puolustus | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |