Abstrakti, muodollinen ja vanhentunut tasa-arvo? : diskursiivinen tulkinta liikuntajärjestöjen tasa-arvopuheesta

Abstract

Viimeaikaista liikuntapoliittista ja -tieteellistä keskustelua on käyty siitä, millainen on liikunnan ja urheilun sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tila. Yhtenä sytykkeenä on toiminut vuonna 2015 päivitetty liikuntalaki, jonka kirjauksissa vahvistettiin tasa-arvon ja yhden vertaisuuden edistämisvaatimusta ja jonka myötä myös opetus- ja kulttuuriministeriö alkoi edellyttää järjestöiltä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia osana valtionapukelpoisuutta. Tämä artikkeli osallistuu keskusteluun keskittämällä katseen liikuntajärjestöjen puheessa rakennettaviin sukupuolten tasa-arvopolitiikan diskursseihin. Tutkimustehtävänä tarkastellaan sitä, millaisia diskursseja liikuntatoimijoiden puheella tuotetaan. Määritetäänkö sukupuolten tasa-arvoa niissä muutosvoimaisena politiikkana ja mihin politiikan mahdollisuuksien rajoja asetetaan? Millaisia sukupuolen normatiivisuuksia tasa-arvopoliittisessa puheessa rakennetaan sekä haastetaan? Aineisto koostuu vuonna 2015 liikunnan valtionapua saaneille järjestöille tehdystä sukupuolten tasa-arvoa koskeneesta kyselystä. Analyysi osoittaa, miten puheella tasa-arvopolitiikasta aktiivisesti tuotetaan sen merkityksiä sekä toisaalta vaietaan tai rajataan pois aiheita, joita ei tasa-arvokysymyksinä haluta käsitellä. Sukupuolten tasa-arvopolitiikka määrittyy jatkuvaksi kamppailuksi eriarvoisuuden politiikoista, ideologioista ja todellisuuden muokkaamisesta.

Recent political and scholarly discussions in sport have been concerning the stage of gender equality and equality in general in sport. Spark for the evolved interest was the updated Act on the promotion of sports and physical activity in 2015. It demanded more attention to advancing all kinds of equality in sport field and accordingly, the Ministry of Education and Culture obliged the organizations receiving a state subsidy to create their own equality promotion strategies. This article participates in the debate by examining the discourses of gender equality policy in sport organizations’ talk. The research analyzes discourses produced by sportsorganization actors. Is gender equality policy constructed as a tool for change and where are drawn the boundaries of its possibilities? What kinds of gender norms are constructed and contested? The data consists of a research survey about gender equality. The survey was directed to the sport organizations that were granted a state subsidy of sport in 2015. The analysis shows how the meanings of gender equality policy are actively produced in the talk and how it also lines out and mutes the questions that are not willingly covered. Gender equality policy is defined as a constant battle of ideologies, policies of inequality and construction of reality.