The aim of this dissertation was to investigate, from different perspectives, how
physiotherapy students understand and experience their competence and its
development during their education. The research focused on the whole study path
of students (n=35) from the very beginning of their studies to their graduation. The
data, essays and open interviews, were analysed using phenomenographic analysis
and narrative analysis approaches. The purpose was to identify the various ways
in which beginning physiotherapy students understand the conceptions of skill, to
describe graduating students’ experiences of reflective writing as a tool for learning,
to identify students’ conceptions of their competence at the end of their education,
and to examine students’ professional competence development during their
physiotherapy education.
The findings showed that, in the early stage of their education, the students
had different conceptions of skill varying from seeing it
as a talent to regarding it
as a competence requiring collaboration. The students varied in their views
regarding reflective writing as a requirement in their education, ranging from
seeing it as a useless task to considering it to be a useful tool for deepening their
understanding or for self-reflection or professional development. Graduating
students’ conceptions of their competence varied. While some of them understood
competence as mastering core skills, others saw it as understanding the theoretical
basis of physiotherapy, or having a holistic view of physiotherapy, or engaging in
and developing multi-professional collaboration. Finally, the narrative stories were
used to gather and assess the most common types of professional development and
turning points along the students’ educational path and professional development.
Both empirically and theoretically grounded developmental themes (emotions,
reflection, context, cultural awareness), emerged when exploring the findings of
the four studies comprising this dissertation. The research results cast light on and
contribute to a deeper understanding regarding students’ competences,
competence levels and professional development. It suggests a need to take
individual aims into account in educational planning. The results are useful in
developing higher education at least in physiotherapy.
...
Väitöskirjan tarkoituksena oli tutkia eri näkökulmista, miten fysioterapeuttiopiskelijat ymmärtävät ja kokevat omat taitonsa, osaamisensa ja niiden
kehittymisen koulutuksensa aikana. Tutkimuksessa keskityttiin ammattikorkeakoulussa opiskelevien fysioterapeuttiopiskelijoiden (n=35) koko opiskeluajan ammatillisen kehittymisen polkuun. Laadullista aineistoa (kirjalliset esseet ja
avoimet haastattelut) kerättiin opiskelun alussa ja lopussa. Aineistoa analysoitiin
fenomenografisella ja narratiivisella analyysiotteella. Tutkimus-kysymykset olivat:
minkälaisia käsityksiä opiskelijoilla on taidosta opiskelunsa alussa, miten
opiskelijat kokevat reflektiivisen kirjoittamisen oppimisen välineenä, minkälaisia
käsityksiä opiskelijoilla on omasta osaamisestaan valmistumisvaiheessa ja miten
opiskelijat kuvaavat ammatillisen osaamisensa kehittymistä ja minkälaisia
tarinamalleja kuvauksista voidaan identifioida. Opiskelijoilla oli opiskelun alussa
erilaisia käsityksiä taidosta. Tait
o ilmeni joko lahjakkuutena, tai sen ajateltiin
edellyttävän yksilöllistä harjoittelua, sosiaalista kanssakäymistä tai yhteistyötä
muiden henkilöiden kanssa. Kokemukset reflektiivisestä kirjoittamisesta olivat
myös erilaisia. Kirjoittaminen tuli esiin hyödyttömänä tehtävänä, asioiden
ymmärrystä syventävänä toimintana, itsereflektion ja oppimisen välineenä tai
ammatillisen kehittymisen välineenä. Valmistumisvaiheessa osaamisen käsitykset
vaihtelivat ja ilmenivät ydintaitojen hallintana, fysioterapian teoreettisten
perusteiden ymmärtämisenä, kokonaisvaltaisena käsityksenä fysioterapiasta tai
sitoutumisena moniammatilliseen yhteistyöhön ja sen kehittämiseen. Tarinamallit
muodostuivat yleisimmistä ammatillisen kehittymisen tekijöistä ja juonen
erilaisista käännekohdista opiskelijoiden kehittymisen poluilla. Käännekohdat
havainnollistivat kriittisiä tapahtumia opiskelijan ammatillisessa kehittymisessä.
Tutkimustuloksista nousi esiin sekä empiirisesti että teoreettisesti perusteltavissa
olevia kehityksellisiä teemoja: tunteet, reflektio, konteksti, kulttuurinen tietoisuus.
Tulokset antavat lisätietoa opiskelijoiden osaamisesta ja ammatillisesta
kehittymisestä korkeakouluopintojen aikana. Tuloksia voidaan hyödyntää
ammatillisen kehittymisen tukemisessa korkeakouluissa, osaamisen tason
syventämisessä sekä kehitettäessä fysioterapeuttikoulutusta.
...
