Massadata älykaupungeissa : mikä tekee kaupungista älykkään?

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia älykaupunkeja ja massadataa sekä niiden suhdetta. Älykaupungille ja massadatalle on omat sisältölukunsa, missä ne määritellään lähdekirjallisuuden avulla. Lisäksi käydään läpi erilaisia teknologioita liittyen massadataan ja älykaupunkeihin. Viimeinen sisältöluku käsittelee massadataa älykaupungeissa, eli se koostaa kaksi ensimmäistä sisältölukua yhteen.

Tutkielman tavoitteena on selventää, miten massadataa hyödynnetään älykaupungeissa ja niiden palveluissa sekä selkeyttää tavallisen ja älykaupungin eroa. Tutkielmassa määritellään lähdekirjallisuuden avulla älykaupungin olevan konsepti, jossa kaupunki hyödyntää teknologista, kollektiivista ja ihmispääomaa kaupungin palvelujen parantamiseksi ja kaupungin asukkaiden elämänlaadun nostamiseksi. Tutkielmassa todetaan älykaupungilla olevan kahdeksan erilaista komponenttia, joissa massadataa käytetään palveluihin. Massadata määritellään eroavan normaalista datasta sen määrän, monimuotoisuuden ja kiihtyvyyden suhteen. Massadata on siis valtava määrä monimuotoista dataa, jota syntyy kiihtyvää tahtia joka päivä.

Tutkielmassa tuodaan esiin älykaupungin komponentteja, joita ovat älykäs hallinto, ympäristö, turvallisuus, teollisuus, terveydenhuolto, liikenne, sähköverkko ja energia. Jokainen komponentti on avoin käytettäväksi massadatalle ja älykaupungeissa jokaiselle komponentille on mahdollisuus luoda palveluita. Tutkimuksessa todetaan, ettei älykaupunki ole välttämättä saavuttanut lopullista muotoaan, vaan tulevaisuudessa uudet teknologiat, kuten 5G, muokkaavat älykaupunkeja. Lisäksi todetaan nykyisen älykaupungin konseptin keskittyvän liikaa teknologiaan ja tulevaisuudessa teknologian rinnalle resursseina voivatkin tulla kaupungin asukkaat.

The purpose of this thesis is to study smart cities and Big Data and the relationship between the two. Smart cities and Big Data both have their own chapters, where they are defined with the help of scientific literature. The chapters also go through different technologies used in smart cities and for Big Data. The last chapter before conclusions handles Big Data in smart cities and it brings the two chapters together.

The main object of this thesis was to clarify how Big Data is used in smart cities and in its services and explain the differences between a smart city and a regular city. This thesis defines smart city with the scientific literature as a concept where a city uses its technological, collective and human capital to better services that the city offers and to raise the life-quality of its citizens. A smart city has eight components that are used together with Big Data. Big Data is defined to differ from regular data by its characteristics that are volume, velocity and veracity. Big Data is a huge load of heterogeneous data that is generated with great velocity.

This thesis brings forth components of smart city that are smart administration, smart transport, smart health, smart environment, smart energy, smart security, smart office and smart industries. Every component is open to be used together with Big Data and every component has potential for services in a smart city. It is clear that the smart city of today is not in its final form. Instead new technologies in the future will shape smart cities. It is also clear that today’s concept of smart city relies too heavily on technology and in the future, it may use its residents as resources.