Tutkielmassa tarkastelen Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelmaa (1959–1981) kaupunkisuunnittelun modernistisessa traditiossa. Helsingin keskustasuunnitelma oli pääasiassa Töölönlahdelle ja Kamppiin laadittu asemakaavaehdotelma, jonka ensimmäinen versio valmistui vuonna 1961. Modernistista traditiota tutkin perehtymällä tärkeimmät modernistiset arkkitehdit yhdistäneen Congrès Internationaux d'Architecture Moderne (CIAM) -järjestöön, ja sen vuoden 1933 kokouksessa laadittuun La Charte d’Athenes (Ateenan julistus) julkilausumaan. Ateenan julistus oli voimallisesti muokkaamassa modernistista kaupunkisuunnitteluparadigmaa ja sitä kautta vaikutti suuresti erityisesti sotien jälkeiseen kaupunkisuunnitteluun ja kaupunkitilan syntyyn. Tähän paradigmaan vertaan Aallon suunnitelmaa ja suunnittelumetodia. Taustoitan työtä myös luomalla laajemman kontekstin tutkimalla modernin aikakauden kaupunkikehityksen historiaa globaalilla sekä lokaalilla tasolla.
Tutkimusstrategiana käytän vertailevan
historiatutkimuksen menetelmää sekä tapaustutkimuksen metodia. Tutkimusmenetelminä käytän visuaalista analyysia, kartta-analyysiä, kirjallisuuskatsausta sekä kriittistä diskurssianalyysiä. Olen valinnut kaksi kaupunkikohdetta, joita yleisesti pidetään Ateenan julistuksen parhaimpina esimerkkeinä, Le Corbusierin ja Pierre Jeanneretin Chandigarh (1951-1965) Intiassa sekä Oscar Niemayerin ja Lúcio Costan Brasília (1956–1960) Brasiliassa. Näihin kohteisiin vertaan Aallon keskustasuunnitelmaa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii modernistinen kaupunkisuunnitteluteoria, joka tieteenfilosofisessa taksonomiassa sijoittuu rationalismin ja osin positivismin alle. Aineistona käytän kirjallisuutta, sanomalehtiä ja piirustuksia. Olen myös käynyt läpi Alvar Aalto -museon arkistoaineiston aiheeseen liittyen sekä kerännyt aineistoa haastattelemalla.
Arkkitehtuurissa Aalto poikkesi jo 1930-luvulla modernismin valtavirrasta luoden oman tyylinsä, jota on joskus kutsuttu ”orgaaniseksi funktionalismiksi”. Tutkielman tarkoitus on selvittää oliko näin myös Aallon kaupunki- ja aluesuunnitelmien kohdalla.
Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että keskustasuunnitelma ei sitoutunut formaalisti Ateenan julistukseen tai modernistiseen kaupunkisuunnitteluparadigmaan mutta sisälsi niistä piirteitä. Yhtäläisyyksiä löytyy huomattavasti enemmän kun suunnitelmaa verrataan Chandigarhiin ja Brasíliaan. Kaikista kolmesta on löydettävissä monumentaalisuus keskeisenä elementtinä, voimakas panostus autoilun edellytysten parantamiseen sekä viitteitä Ateenan julistuksessa esitetystä toimintoon perustuvasta segregaatiomallista.
...
