Unelma kaupungista : Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelma kaupunkisuunnittelun modernistisessa traditiossa
Tekijät
Päivämäärä
2019Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tutkielmassa tarkastelen Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelmaa (1959–1981) kaupunkisuunnittelun modernistisessa traditiossa. Helsingin keskustasuunnitelma oli pääasiassa Töölönlahdelle ja Kamppiin laadittu asemakaavaehdotelma, jonka ensimmäinen versio valmistui vuonna 1961. Modernistista traditiota tutkin perehtymällä tärkeimmät modernistiset arkkitehdit yhdistäneen Congrès Internationaux d'Architecture Moderne (CIAM) -järjestöön, ja sen vuoden 1933 kokouksessa laadittuun La Charte d’Athenes (Ateenan julistus) julkilausumaan. Ateenan julistus oli voimallisesti muokkaamassa modernistista kaupunkisuunnitteluparadigmaa ja sitä kautta vaikutti suuresti erityisesti sotien jälkeiseen kaupunkisuunnitteluun ja kaupunkitilan syntyyn. Tähän paradigmaan vertaan Aallon suunnitelmaa ja suunnittelumetodia. Taustoitan työtä myös luomalla laajemman kontekstin tutkimalla modernin aikakauden kaupunkikehityksen historiaa globaalilla sekä lokaalilla tasolla.
Tutkimusstrategiana käytän vertailevan historiatutkimuksen menetelmää sekä tapaustutkimuksen metodia. Tutkimusmenetelminä käytän visuaalista analyysia, kartta-analyysiä, kirjallisuuskatsausta sekä kriittistä diskurssianalyysiä. Olen valinnut kaksi kaupunkikohdetta, joita yleisesti pidetään Ateenan julistuksen parhaimpina esimerkkeinä, Le Corbusierin ja Pierre Jeanneretin Chandigarh (1951-1965) Intiassa sekä Oscar Niemayerin ja Lúcio Costan Brasília (1956–1960) Brasiliassa. Näihin kohteisiin vertaan Aallon keskustasuunnitelmaa. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii modernistinen kaupunkisuunnitteluteoria, joka tieteenfilosofisessa taksonomiassa sijoittuu rationalismin ja osin positivismin alle. Aineistona käytän kirjallisuutta, sanomalehtiä ja piirustuksia. Olen myös käynyt läpi Alvar Aalto -museon arkistoaineiston aiheeseen liittyen sekä kerännyt aineistoa haastattelemalla.
Arkkitehtuurissa Aalto poikkesi jo 1930-luvulla modernismin valtavirrasta luoden oman tyylinsä, jota on joskus kutsuttu ”orgaaniseksi funktionalismiksi”. Tutkielman tarkoitus on selvittää oliko näin myös Aallon kaupunki- ja aluesuunnitelmien kohdalla.
Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että keskustasuunnitelma ei sitoutunut formaalisti Ateenan julistukseen tai modernistiseen kaupunkisuunnitteluparadigmaan mutta sisälsi niistä piirteitä. Yhtäläisyyksiä löytyy huomattavasti enemmän kun suunnitelmaa verrataan Chandigarhiin ja Brasíliaan. Kaikista kolmesta on löydettävissä monumentaalisuus keskeisenä elementtinä, voimakas panostus autoilun edellytysten parantamiseen sekä viitteitä Ateenan julistuksessa esitetystä toimintoon perustuvasta segregaatiomallista.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Alvar Aallon museosuunnitelmat 1928-1958
Malmisalo-Lensu, Anne-Maija (2015)Tutkimuksessa tarkastellaan Alvar Aallon vuosien 1928 – 1958 välillä suunnittelemia museorakennuksia käyttäen apuna historiallis-vertailevaa metodia. Tavoitteena on ollut aikaisemmista tutkimuksista poiketen koota yhteen ... -
Idea kotilon kuoressa : Alvar Aallon kampuskappelisuunnitelman muotoutuminen
Malmisalo-Lensu, Anne-Maija; Lukkarinen, Päivi (Taidehistorian seura, 2023)Artikkelissa tarkastellaan kampuskappelisuunnitelmaa, jonka Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun ylioppilaskunta tilasi arkkitehti Alvar Aallolta (1898–1976) vuonna 1961. Kappeli oli tarkoitus rakentaa vuoden 1964 ... -
Esteetön rakentaminen on kaunista ja käytännöllistä
Huovinen, Terhi; Repo, Jasmine; Skantz, Heidi; Walker, Simon; Asunta, Piritta (Liikuntatieteellinen seura, 2021) -
Klassistinen kaupunkipalatsi : Alvar Aallon suunnittelema Jyväskylän työväentalo 1924-25
Vidgrén, Mirkka (2008) -
Hannulan murjuja ei enää ole
Pfäffli, Juha (2019)Hannulan murjut sijaitsivat Lahden kaupungin Möysän kaupunginosassa. Rakennettuna ympäristönä alue purettiin 1980-luvun alkuun mennessä, ja se muuttui osaksi läheisen Joutjärven uimarannan vieressä olevaa Pöysälänpuistoa. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.