Vapaaehtoistyöstä osalliseksi? : yhdistävä sosiaalinen pääoma maahanmuuttajan vapaaehtoistyössä

Abstract

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, tuottaako kantaväestön parissa tehty vapaaehtoistyö sellaisia merkityksiä maahanmuuttajille, että he kokevat osallisuutta ja sitä kautta integroituvat paremmin suomalaiseen kulttuuriin? Tarkoituksena on tarkastella yleisellä tasolla maahanmuuttajien osallisuutta ja osallistumista sekä kantasuomalaisten yhdistysten vapaaehtoistyössä, että laajemmin yhteiskunnassa. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat osallisuuden ja integraation käsitteet sekä sosiaalisen pääoman teoria. Tutkimuksen aineistona on viiden kantasuomalaisten yhdistysten vapaaehtoistyössä toimineen maahanmuuttajan teemahaastattelut. Tutkimuksen näkökulma hermeneuttinen. Aineiston tulkinta tehdään tiedostaen, ettei varsinainen objektiivinen tieto ole mahdollista, vaan ilmiöt ovat ymmärrettävissä aina tulkinnan kautta. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimustuloksenani esitän, että kantasuomalaisten kanssa tehtyä vapaaehtoistyön vaikutusta integroitumiseen voidaan pitää pääsääntöisesti edistävänä. Vapaaehtoistyö mahdollistaa kuulumisen yhteisöön, sen avulla voidaan kehittää vuorovaikutuksen välineitä, kuten kielitaitoa ja kulttuurista ymmärrystä. Vapaaehtoistyö voi tarjota myös pääsyn muille yhteiskunnallisen toiminnan alueille. Se voi tukea urasuunnitelmien selkeytymistä, ammatillista kasvua ja näin parantaa asemaa työmarkkinoilla. Vapaaehtoistyön avulla voidaan myös saada vaikutusvaltaa itselle tärkeissä asioissa. Aktiivinen rooli yhdistyksessä voi johtaa aktiivisuuteen myös toisaalla yhteiskunnassa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että eri yhdistykset ja muut vapaaehtoistoimintaa organisoivat tahot voivat vaikuttaa siihen, mitkä aktiivisen tai passiivisen toimijuuden muodot ovat mahdollisia. Pahimmillaan passiivinen toimijuus voi tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja on esimerkiksi haluttu mukaan toimintaan yhdistyksen julkikuvan vuoksi, edustamaan yhdistyksen monikulttuurisuusarvoja. Tällöin maahanmuuttajan toimijuus on rajattu ja hänet asemoitu edustamaan toiseutta. Pelkkä yhdistyksen tarkasti roolittaman vapaaehtoistyön tekeminen ei välttämättä lisää maahanmuuttajan kuuluvuuden tunnetta yhteisöön tai laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan.